Armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938 kertoo, että Suomi ei joutunut sotaan housut kintuissa

Matti Kososen ja Pekka Tuomikosken uusi kirja "Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938" kertoo, että suomalaiset varautuivat vuosien ajan Neuvostoliiton puna-armeijan hyökkäykseen. Itä-Karjalasta kertovan salaisen oppaan kokoamisen lisäksi Mikkelissä koulutettiin niin sanottu propagandakomppania, jonka tehtävänä oli kiihottaa kylien väestö kapinaan neuvostohallintoa vastaan.

Kotimaa
Kuvakollaasissa luutnantti Into Kuismanen (vas.), osasto Kuismasen partionjohtaja, luutnantti Pentti Juppala ja 1930-luvulla Yleisesikunnan tilastotoimiston johtajana toiminut kapteeni Yrjö Pöyhönen.
Irja Kusmasen kokoelma (vas.), Pentti Juppalan kokoelma ja SA-kuva

_Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938 _-teos kertoo ajasta, jolloin Suomi varautui sotaan. Kirjan ovat kirjoittaneet Matti Kosonen ja Pekka Tuomikoski.

Filosofian lisensiaatti, tutkija ja opettaja Matti Kosonen seisoo Pursiseuran huvilana Joensuussa vuosikymmeniä tunnetun suojellun rakennuksen pihassa. 1800-luvun lopulla rakennetun huvilan etupihalla olevassa kivessä on muistolaatta, jossa lukee: "Tästä lähti sotaan päämajan kaukopartio-osasto OsKu vuonna 1941."

– OsKun edeltäjä oli yleisesikunnan tilastotoimiston Sortavalan alatoimisto, joka kokosi nimenomaan tietoja tätä marssiopasta varten, jota hyödynnettiin sekä talvi- että jatkosodassa, Matti Kosonen sanoo.

Neuvostoliiton hyökkäystä pelättiin      

Suomen armeijan tiedustelu hankki 1920-luvulta alkaen tietoja siitä, miten Itä-Karjalassa eletään ja mitä siellä tapahtuu. Etenkin 1930-luvulla suomalaiset tekivät innokkaasti tiedustelureissuja rajan taakse selvittääkseen, mitä puna-armeija suunnittelee.

– Suomessa pelättiin Neuvostoliiton hyökkäämistä ja Suomen miehitystä, Kosonen kertoo.

Esimerkiksi Sortavalan alatoimiston johtaja Jonne Aikomus välitti 1930-luvun puolivälissä Itä-Karjalasta tiedon, joka vahvisti, että pelko ei ole aiheeton. Viestin mukaan "Ryssä rakensi maanteitä ja rautateitä kohti Suomen rajaa". Aikomuksella oli parikymmentä agenttia vakoilemassa.

Sotilastiedustelu ja agentit tekivät työtään molemmin puolin rajaa. Puna-armeijalla oli oma Suomi-opas, josta otettiin 100 000 kappaleen painos ennen talvisotaa.

78-sivuinen opas 78 vuoden takaa

Kososen ja Tuomikosken kirjassa sisältää autenttisen oppaan Itä-Karjalasta. Se valmistui lähes päivälleen 78 vuotta sitten eli 13. huhtikuuta 1938.

78-sivuinen opas sisältää yksityiskohtaisia tietoja muun muassa puna-armeijan joukko-osastoista, jalkaväestä, ilmavoimista, rajavartiostosta, silloista, rautateistä, kylistä, väestöstä ja autokannasta.

Tietoja pystyttiin päivittämään yllättävän hyvin.

Matti Kosonen

– Tietoja pystyttiin päivittämään yllättävän hyvin. Tässä ei ole semmoisia hyökkäysuria. Eikä ole katsottu, missä saa bensaa autoihin, kuten on puna-armeijan marssioppaassa Suomeen, Kosonen kertoo.

– Oppaassa oli tarkasti Itä-Karjalan alue ja Muurmannin alueen länsiosa. Erittäin suuren työn tuloksena palapelistä koottu, uskomattoman hyvä marssiopas, Matti Kosonen kuvaa Suomen sotilastiedustelun keräämää erittäin salaista asiakirjaa.

Ilomantsissa tilanne olikin toinen

Itä-Karjalan marssiopas vahvistaa sen, että Suomi ei joutunut talvisotaan ihan housut kintuissa. Tiedossa oli, että Neuvostoliitto valmistelee hyökkäystä Suomeen, mutta kuva ei aina vastannut todellisuutta.

Se ei todellakaan ollut Ilomantsissa yksi kymmentä vastaan vaan yksi kahtakymmentä vastaan.

Matti Kosonen

– Voi ehkä sanoa niin, että etenkin Laatokan pohjoispuolella aliarvioitiin neuvostojoukkojen kyky lähes puoleen tai reiluun puoleen siitä, mitä se loppujen lopuksi oli. Ajateltiin että ei Neuvostoliitto niin suuria voimia tänne sijoita hyökkäystä varten.

– Se ei todellakaan ollut Ilomantsissa yksi kymmentä vastaan vaan yksi kahtakymmentä vastaan siinä alussa eli ne olivat hyvin epäsuhtaset nämä voimasuhteet, Kosonen kertoo.

Matti Kosonen muistuttaa, että armeijan tehtäviin kuuluu koota valtion johdolle tietoa hyvin monenlaisia eteen tulevia tilanteita varten. Opas palveli tietenkin myös jatkosodassa.

– Tiedettiin mitä siellä on. Välirauhan aikana tietoja päivitettiin. Siihen saatiin saksalaisilta apua. He kuvasivat hyvin tarkkaan Itä-Karjalaakin.

Oli myös salainen propaganda-ase

Suomi aikoi taistella Itä-Karjalassa monin eri keinoin. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Mikkelissä koulutettiin salaista propagandakomppaniaa. Matti Kosonen kertoo, että päämajassa Mikkelissä järjestettiin kurssi, missä tehtävänä oli nostattaa Itä-Karjalan kansa kapinaan.

Tällä oli Mannerheimin siunaus.

Matti Kosonen

– Tällä oli Mannerheimin siunaus. Mikkelissä pidettyä kurssia koulutti tiedusteluosaston päällikkö Mikko Pöyhönen.

Osa syynä tällaisen komppanian koulutukseen oli arvatenkin muun muassa se, että suomalaisilla oli liian positiivinen käsitys Itä-Karjalan väestön suomalaismielisyydestä ja valmiudesta nousta kapinaan esivaltaansa vastaan.

Historiallinen huvila on kaupan

OsKun päämajana toiminut huvila on myynnissä. Kaupunki odottaa siitä tarjouksia toukokuun alkupuolelle mennessä.

Kaukopartiomiesten toimintaa esittelevä vitriini on saanut uuden kodin huvilan naapurissa sijaitsevalta Jokiasemalta. Kokoelma sisältää sodanaikaisen esineistön lisäksi muun muassa Mannerheim-ristin ritari Mikko Pöllän reliefin.

– Onneksi se on niin lähellä, että tämä OsKun pytinki ja päämaja näkyy ikkunasta. On todella hienoa, että tällaista joensuulaista maanpuolustuksen historiaa voidaan esitellä, Matti Kosonen sanoo.

_Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan 1938 _-kirjan on julkaissut Tammi 20.4.2016.

Tutkija Matti Kosonen kaukopartio OsKun muistolaatan vieressä Joensuun Hasanniemessä.
Matti Kosonen kertoo, että kaukopartio-osasto OsKun juuret ovat Sortavalan alaosastossa, joka keräsi 1930-luvulla tietoja Suomen armeijan Itä-Karjalan oppaaseen. Joensuussa myynnissä oleva Pursiseuran huvila toimi OsKun päämajana.Jouki Väinämö / Yle