Kovien luonnontieteiden suosio romahtanut yliopistoissa – ”Lukion valinnaisuus uhkaa pärjäämistämme”

Matematiikan, fysiikan ja osin kemian hakijamäärät ovat laskeneet jyrkästi yliopistoissa. Syynä on se, että luonnontieteiden jatko-opinnot eivät kiinnosta nuoria. Lisäksi pitkän matematiikan kirjoittajia on liian vähän, koska näitä halutaan lähes kaikille tieteenaloille. Oululaisprofessorin mielestä tilanne voi kostautua vientiteollisuudelle.

Kotimaa
Oppilaita matematiikan tunnilla.
Alppilan lukiossa pitkää matematiikkaa arvostetaan.Yle

Kiinnostuksen rapautuminen koviin luonnontieteisiin näkyy selvästi yliopistojen hakijamäärissä. Vielä vuosikymmenen alkupuolella matematiikan koulutusohjelmiin haki useissa yliopistoissa liki kaksinkertainen määrä opiskelijoita tähän vuoteen verrattuna.

Osaltaan hakijamääriä vähentää ikäluokkien pieneneminen. Luonnontieteiden osalta kehitys herättää kuitenkin erityistä huolta, koska niiden osaaminen on vientiteollisuudelle elintärkeää. Matematiikka ja muut luonnontieteet ovat tärkeä pohja lähes kaikille tieteenaloille.

Grafiikka matematiikan yliopistohausta.
Yle Uutisgrafiikka

Miksi kiinnostus hiipuu?

Kiinnostuksen hiipumiseen on monia syitä. Eniten perusluonnontieteisiin hakeneita yliopistoissa on vähentänyt ensikertalaiskiintiö. Esimerkiksi lääkikseen tähtäävän ei kannata enää lähteä aluksi lukemaan kemiaa, koska sen jälkeen hän ei pääse enää ensikertalaiskiintiöön ja sisäänpääsy on entistä vaikeampaa.

Yksi syy löytyy alemmilta kouluasteilta. Yhä useampi lukiolainen valitsee pitkän matematiikan sijasta lyhyen. Pitkän matematiikan suosio on laskenut melkein joka vuosi vuosikymmenen alusta lähtien, samalla kun lyhyen suosio on noussut. Tosin matematiikan kirjoittaneiden suhteellisen osuus on hivenen kasvanut viime vuosina. Perussyy on kuitenkin siinä, että pitkää matematiikkaa luetaan liian vähän.

Kuusitoistavuotiaat tekevät elinkeinoelämää koskevia päätöksiä

Moni lukiolainen jättää pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian, koska ei usko niitä koskaan tarvitsevansa. Se voi olla erehdys. Oulun yliopiston Luma-keskuksen johtaja, professori Jouni Pursiainen on laskenut, että pitkä matematiikka on Oulun yliopistossa valintaperuste peräti 93 prosentille aloituspaikoista.

Pursiaisen mukaan hyvin kirjoitettu pitkä matematiikka on todellinen valintojen valttikortti. Pitkää matematiikkaa painotetaan luonnontieteiden, tekniikan, lääketieteen, kauppatieteiden ja maa- ja metsätaloustieteen valinnoissa. Näissä on Suomessa reilut kymmenen tuhatta aloituspaikkaa. Se on täsmälleen sama määrä kuin ylioppilaskokeissa on pitkän matematiikan kirjoittajia, Pursiainen laskee.

Pursiaisen mukaan pitkän matematiikan kirjoittajista on selvä pula, koska näistä ovat kiinnostuneita lähes kaikki tiedekunnat. Vastaavatko lukion ainevalinnat ja yliopistojen tarpeet toisiaan? Eivät vastaa, Pursiainen sanoo.

Pulma on Pursiaisen mukaan se, että lukiolaiset tekevät valinnan lukion ensimmäisellä luokalla. Tilanne ei ole hyvä.

– Tavallaan ainevalintojen kautta 15–16-vuotiaat tekevät meidän elinkeinoelämäämme koskevia päätöksiä.

Grafiikka lukion matematiikan opinnoista.
Yle Uutisgrafiikka

Oppilaat päästetään liian helpolla

Yliopistoissa seurataan tarkkaan, miten luonnontieteitä valitaan lukioissa, koska se vaikuttaa suoraan hakijamääriin. Oulun yliopiston palvelupäällikkö Kimmo Kuortti sanoo, että mitä enemmän lukioissa on valinnaisuutta, sitä vähemmän valitaan luonnontieteitä.

– Se johtaa siihen, että noita aineita valitaan entistä vähemmän.

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton, MAOLin toiminnanjohtaja Juha Sola on tehnyt saman havainnon: osa koululaisista ei pysty enää pitkäjänteiseen opiskeluun. Sola muistuttaa, että aina on hyviä oppilaita, mutta matemaattisissa aineissa edes kohtuullisen hyvien joukko voisi olla huomattavasti suurempi.

– Kaikilla nuorilla ei ole samanlaista halua tehdä töitä niiden asioiden eteen, jotka vaativat aikaa ja vaivaa.

Solan mukaan pitkää matematiikkaa ei ole enää aikoihin valittu riittävästi.

Liike-elämässä on niin ikään huolestuttu luonnontieteiden osaamisesta. Yritysjohtaja ja huoltamoketju ST1:n omistaja Mika Anttonen sanoo, että lukiot ovat epäonnistuneet nimenomaan valinnaisuuden vuoksi, mikä on uhka Suomen pärjäämiselle.

– Jos teini-ikäisellä on vaihtoehtona, että joko ponnistelen tai en ponnistele ja silti paperit näyttävät hyvältä, niin ainakin kun puhutaan isoista massoista, sen tietää miten siinä käy.

Anttonen toivoo, että lukiossa mietittäisiin, kuinka luonnontieteitä voi paremmin avata koululaiselle. Hän mainitsee esimerkkinä integraalilaskennan, jonka merkitys aukesi hänelle vasta lukion jälkeen Teknillisessä korkeakoulussa: sen avullahan voi laskea läheisen sillan lujuuden.

Vientiteollisuus perustuu luonnontieteisiin

MAOLin toiminnanjohtaja Juho Sola muistuttaa, että esimerkiksi kemiaa tarvitaan lukemattomissa hyödykkeissä: lääkkeissä, meikeissä, ruuassa ja puolivalmisteissa. Luonnontieteiden osaamisen rapautuminen koskettaa myös paperi- ja koneteollisuutta. Sama koskee liike-elämää. Energia-alan yrittäjä ja yritysjohtaja Mika Anttonen sanoo, että meillä ei ymmärretä, mihin kaikkeen matematiikkaa liike-elämässä tarvitaan.

– Jos ei ole kykyä hahmottaa numeroita eikä ole ongelmanratkaisukykyä, niin et pärjää.

Ongelma voi olla myös siinä, että koululaiset eivät tiedä, mihin matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelemalla voi valmistua. Oulun yliopiston palvelupäällikkö Kimmo Kuortti toivoo, että opiskelijan uravalinnan ja työelämän suhde olisi nykyistä selvempi. Hakijalla pitäisi olla selkeä kuva, millaisia töitä hän voi tutkinnollaan saada. Vastuu tästä on Kuortin mukaan myös elinkeinoelämällä.

– Teollisuuden pitäisi olla paljon kiinnostuneempi, mitä Suomessa koulutetaan.

Kuortti viittaa Saksaan, missä nuori voi hakea työpaikkaa, jossa työsopimukseen kuuluu korkeakoulututkinto. Kyseessä ei ole oppisopimuskoulutus vaan työnantaja rahoittaa nuorelle joko kandin tai maisterin tutkinnon korkeakoulussa.