Judoka säilyttää tatamilla tyyneytensä, sillä hetken herpaantuminen voi johtaa häviöön

Judoa voisi verrata japanilaiseen teeseremoniaan, jossa on omat rituaalinsa. Myös tatamille kuuluvat tietyt tavat, joilla on arkisuudesta huolimatta syvällisempi tarkoitus. Tärkeintä kamppailulajissa on vastustajan kunnioittaminen.

urheilu
Judoka Matti Tieksola ja Pauli Ängeslevä tatamilla ottelemassa.
Matti Tieksolan albumi

Oulun Judokerhon kunniapuheenjohtajan Matti Tieksolan rauhallisesta puheesta heijastuu innostus ja intohimo lajiin.

Judo on loukkaantumisherkkä laji, jossa kovimman rasituksen kohteena ovat sormet, varpaat ja nivelet. Lajin konkareilla on kokemuksia myös lonkka- ja polvileikkauksista, muutamilla on keinonivelet.

Tieksolan oma kilpailu-ura päättyi polvivammaan. Hän harrastaa edelleen judoa paljain jaloin tatamilla.

– Vaikka judoka poistuu tatamilta, niin laji ei lähde judokasta, Matti Tieksola kertoo ja lisää, että oululaisseurassa jo kilpauransa jättäneet käyvät yhä harjoituksissa.

Jalkojen pesu puhdistaa myös mielen

Judoon kuuluvat tarkat ja hartaat säännöt, joita Matti Tieksolan mukaan voisi verrata japanilaiseen teeseremoniaan. Se ei ole vain teekupillisen siemaisua, vaan siihen sisältyy muun muassa astioiden asettelu tiettyyn järjestykseen ja kohteliaisuuden osoitukset.

Vaikka judoka poistuu tatamilta, niin laji ei lähde judokasta.

Matti Tieksola

Judoon liittyy olennaisesti jalkojen pesu ennen tatamille menoa. Arkiselta vaikuttavalla rituaalilla on kuitenkin syvempi tarkoitus ja viesti.

– Tarkoituksena on luonnollisesti, että jalat olisivat tatamilla puhtaat, mutta samalla huuhdotaan arkihuolet, jotta mieli olisi avoin.

Ylimielisyys kostautuu heti

Jokainen ottelu alkaa kumarruksella, joka liittyy myös arkiharjoituksiin.

– Sillä luvataan kunnioittaa sääntöjä ja vastustajaa, Matti Tieksola kertoo.

– Arvostamme toista, vaikka kaveri heittäisi rajusti tatamille, Matti Tieksola sanoo ja lisää, että judokan on kaikissa tilanteissa säilytettävä tyyneytensä.

Ylimielisyys tatamilla kostautuu Tieksolan mukaan välittömästi.

– Hetken herpaantumisen takia voi hävitä koko ottelun.

Judo opettaa Tieksolan mukaan kärsivällisyyttä ja kohteliaisuutta, joka hänen mukaansa heijastuu myös usean judokan arkielämään.

Avoin luokka on kuninkuuslaji

Judossa ei aiemmin ollut painoluokkia. Ne ovat tulleet vuosien myötä

– Japanissa on edelleen arvossa avoin luokka, joka on kuninkuuslaji. Hollantilainen Anton Geesink, parimetrinen ja yli satakiloinen judoka voitti Tokiossa vuonna 1964 avoimen luokan japanilaisten silmien edessä. Se oli japanilaisille skandaali, Matti Tieksola kertoo.

Lajissa harrastajan tason voi nähdä vyön väristä. Aloittelijan judogi solmitaan valkoisella vyöllä. Siitä edetään Tieksolan mukaan muutaman kuukauden treenaamisen jälkeen keltaiseen, oranssiin, vihreään, siniseen, ruskeaan ja mustaan.

Samalla huuhdotaan arkihuolet, jotta mieli olisi avoin.

Matti Tieksola

– Aktiiviselta harrastajalta saattaa mennä viisi – kuusi vuotta mustaan vyöhön. Minulla se kesti yhdeksän vuotta. Lisäksi mustan vyön haltija voi saavuttaa erilaisia daneja, joissa on omat asteensa.

Judossa ottelu päättyy yhteen onnistuneeseen heittoon.

– Jos ottelu ei pääty ipponiin, joka on täydellinen suoritus ja tuomari osoittaa taivasta kädellään, niin sitten jaetaan alempia pistesuorituksia heiton onnistumisesta riippuen, Matti Tieksola kertoo ja lisää, että esimerkiksi kyljelleen päätynyt heitto on yuko.

Uteliaiden, nuoren miesten innostus

Judo on maailman harrastetuin kamppailulaji, joka kehitettiin Japanissa vuonna 1882. Maassa oli tuolloin paljon taistelulajeja, muun muassa jiujitsua, jossa oli välivaltaisia piirteitä, joita judon perustaja Jigoro Kano karsasti. Hän kehitti lajin, jossa kamppaillaan, mutta kunnioitetaan vastustaja.

Reilun 50 vuoden ikäisellä oululaisella judolla on turkulaiset juuret. Oulun judo alkoi 10.10.1964 silloisella Pyrinnön urheilutalolla, kun turkulainen lääketieteen opiskelija Seppo Räty käynnisti harjoitukset.

Tuomari osoittaa taivasta kädellään.

Matti Tieksola

– En tiennyt judosta kovinkaan paljon, mutta Urheilun Kuva-Aitta -lehdessä oli valokuva, judoilevasta pikkupojasta. Se kuva innosti mukaan, Matti Tieksola muistelee ja lisää, että ensimmäisessä tapaamisessa oli mukana noin kymmenen uteliasta, oululaista nuorta miestä.

Oulun Judokerhon noin 250 jäsenen määrä on Matti Tieksolan mukaan nykyisiin Hiukkavaarassa sijaitseviin harjoitustiloihin nähden riittävä.

– Toimintaa ei pysty laajentamaan, jos emme saa suurempia tiloja. Hiukkavaarassa voi harjoitella, mutta kilpailuja siellä ei voi järjestää.

Lauantaina 23. huhtikuuta on perinteinen Harui Shiai eli kevätkilpailu Laivakankaan koululla Jäälissä.