Saamelaiskäräjien päämääränä saada totuuskomissio myös Suomeen

Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden yhtenä päämääränä on asettaa myös Suomeen totuuskomissio selvittämään ja paljastamaan saamelaisten historiassa kokemia vääryyksiä. Tarkoitus on, että totuuskomissioon osallistuisivat saamelaisten lisäksi myös suomalaiset pohjoisimman Suomen asukkaat.

Kotimaa
Sámediggi 15.4.2016
Vesa Toppari / Yle
Koululaisia luokkahuonessa Menesjärvellä 1960-luvulla.

Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden yhtenä päämääränä on asettaa myös Suomeen totuuskomissio selvittämään ja paljastamaan saamelaisten historiassa kokemia vääryyksiä. Käräjät hyväksyi toimintasuunnitelmansa vuosille 2016–2019 toisessa täysistunnossaan perjantaina Inarissa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio näkee totuuskomission edistämisen merkittävänä askeleena Suomen saamelaisille.

Tiina Sanila-Aikio
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

– Se, että totuuskomission asettaminen on nyt mainittu Saamelaiskäräjien toimintaohjelmassa, on minun mielestäni todella suuri askel eteenpäin. Me pääsemme keskustelemaan asiasta ja edistämään sitä myös täällä saamelaiskäräjien sisällä, kertoo Sanila-Aikio.

Sekä saamelaiset että suomalaiset mukaan totuuskomissioon

Esityksen totuuskomission asettamisesta toi esille saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam Saamelaiskäräjien kokouksessa helmikuussa, jolloin käytiin lähetekeskustelu toimintaohjelmasta.

Anne Nuorgam 23.2.2016
Anne Nuorgam Yle

Nuorgam ei ollut paikalla täysistunnossa perjantaina.

Helmikuussa Anne Nuorgam toi esille sen, että totuuskomissioista on saatu hyviä kokemuksia ympäri maailmaa.

– Olisi tärkeää aloittaa tällainen työ myös Suomen puolella, jotta me pääsisimme purkamaan pahoja syrjintäkokemuksia, jotka koskevat vaikkapa asuntoloita, saamelaismääritelmää ja maankäyttöä, Nuorgam kommentoi.

Nuorgam ehdotti myös, että kaikki saamelaisalueen edustajat – sekä saamelaiset että suomalaiset – voisivat osallistua totuuskomissioon.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio näkeekin, että totuuskomissio tulisi koskemaan kaikkia Pohjois-Suomessa.

– Minä uskon, että se tulee jotenkin koskemaan kaikkia täällä Pohjois-Suomessa suorasti tai epäsuorasti. Tietenkin on tärkeää, että keskustelu löydetään täällä ja käydään läpi täällä ja siihen osallistuvat kaikki, jotka tuntevat, että tämä on tärkeä aihe.

Myös Ruotsissa Saamelaiskäräjät ovat tekemässä työtä sen eteen, että valtio aloittaisi samanlaisen selvityksen.

"Tarve sovintokomissiolle"

Saamelaiskäräjien jäsen Anu Avaskari taas näkee, että Suomessa olisi tarvetta lähinnä sovintokomissiolle.

– Meillä on nyt varmaan tarve tämmöiseen sovintokomissioon ja mitä nyt näitä meillä on tehty paljon saamelaisten historiaa, niin tästä tavallaan nyt sitten niin kuin jatkaa, mikä nyt on meillä tämä saamelaisten maankäytön historia ja niin kuin tuossa kokouksessa tuli esille, niin ulottaa se riittävän kauas, että tässä kaikki saisivat sen oikeudenmukaisen kohtelun, että kyllä tässä tarvetta varmasti nyt on jonkun näköiselle komissio toiminnalle, sanoo Avaskari.

Anu Avaskari 23.2.2016
Anu Avaskari 23.2.2016Yle

Totuuskomissiot ympäri maailmaa ovat olleet apuna alkuperäiskansayhteisöille

Totuuskomissiot ovat olleet apuna alkuperäiskansayhteisöille ympäri maailmaa, muun muassa Etelä-Afrikassa ja Kanadassa.

Kanadassa totuus- ja sovintokomitea perustettiin vuonna 2008 selvittämään, mitä 150 000 alkuperäiskansalasta ovat asuntolakouluissa joutuneet kokemaan. Asuntolakouluja käytettiin Kanadassa alkuperäiskansalasten sulauttamiseen valtaväestöön samoin tavoin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Komissio keräsi ja dokumentoi historian tapahtumia perheiltä, yhteisöiltä ja henkilöiltä, joihin asuntolakoulut olivat vaikuttaneet.

Totuus- ja sovintokomitean työn tuloksena yli 80 000 ihmistä on saanut korvauksia fyysisistä ja psyykkisistä kärsimyksistä ja 30 000 henkilöä seksuaalisista hyväksikäytöistä. Komissio teki lisäksi 94 parannusehdotusta alkuperäiskansan ja etenkin alkuperäiskansalasten tilanteeseen Kanadassa.

Etelä-Afrikassa taas totuuskomissio oli oikeusistuimen kaltainen elin, jonka maan kansallisen yhtenäisyyden hallitus perusti vuonna 1995 selvittämään apartheidin aikaisia rikoksia. Totuuskomissiolla oli keskeinen asema Etelä-Afrikan muutoksessa demokraattiseksi valtioksi. Sitä pidetään onnistuneena yrityksenä selvittää maan traumaattista poliittista historiaa.