Monipuolisuuden takaaja vai markkinahäirikkö – Yleisradion asemasta käydään kipakkaa keskustelua

Yleisradiokeskustelun odotetaan kiihtyvän Suomessa lähiviikkoina. Kriitikot kokevat Ylen markkinahäiriköksi, puolustajat ovat sitä mieltä että julkinen palvelu takaa monipuolisen median. Aiheesta käydään torstai-iltana TV1:ssä laaja keskustelu.

Uutisankkuri Matti Rönkä juuri ennen lähetystä. Kuva: Yle

Monipuolistaja vai markkinahäirikkö? Monipuolistaja, sanoo professori Steven Barnett.

– Markkinavetoisessa järjestelmässä ei ole mitään väärää. Mutta jollei vaihtoehtoja ole, kuten Yhdysvalloissa ja Australiassa, saadaan vain sellaisia sisältöjä, jotka saa myydyksi mainostajille. Suurin osa haluaa yhteiskunnan, jossa on muutakin kulttuuritarjontaa kuin markkinoiden sanelemaa, Barnett sanoo.

Barnett on Westminsterin yliopiston viestinnän professori ja yksi Euroopan tunnetuimmista yleisradiotuntijoista. Hän on osallistunut Britannian yleisradiokeskusteluun hallituksen asiantuntijana ja mediatutkijana 1990-luvulta lähtien, ja tutkinut useiden EU-maiden yleisradiotoimintaa.

Steven Barnett Kuva: Yle

Barnett nostaa esiin myös kritiikin.

– Meitä veronmaksajia huolettaa, miten rahojamme käytetään. Kaupallisia kilpailijoita taas huolettaa julkisen toimijan vaikutus niihin. Kaupallisille kilpailijoille pitää jättää tilaa tuottaa palveluitaan vapaasti ja kannattavasti.

Yle-ryhmän työ ruokkii kohta keskustelua

Keskustelu yleisradioyhtiöiden roolista käy talouspaineiden keskellä kierivässä Euroopassa voimakkaana. Sitä ruokkivat digitalisaatio ja kaupallisen median vaikeudet.

Suomessa Yleisradion tehtäviä ja rahoitusta pohtii parhaillaan parlamentaarinen työryhmä. Sen on määrä luovuttaa loppuraporttinsa toukokuun loppuun mennessä, ja työstä odotetaan pohjapaperia keskusteluun Ylen tulevaisuudesta.

Markkinointi ja mainonta -lehden maaliskuisen uutisen mukaan (siirryt toiseen palveluun) ryhmän työ on ollut erimielistä. Puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) on työmatkalla Kiinassa, mutta kertoo sähköpostitse, ettei kommentoi tässä vaiheessa työn sisältöä. Satosen mukaan ryhmä on saanut asiantuntijakuulemiset loppuun ja selvitys valmistuu ajoissa.

Selvitys on toinen lyhyen ajan sisällä. Joulukuussa professori Anssi Vanjoen työryhmä sai valmiiksi oman lyhyen selvityksensä kotimaisista mediamarkkinoista (siirryt toiseen palveluun), myös Ylen roolista. Myös sen, samoin kuin Satosen työryhmän raportin, tilasi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Vanjoen ryhmän selvityksen mukaan Yle voisi toimia yhä enemmän kotimaisten tuotantojen osto-organisaationa. Ryhmä ehdotti myös, että Ylen verkkopalvelua laajennettaisiin avoimeksi sisältöalustaksi.

Kuva: Antti Heikinmatti / Yle

Markkinahäirikkö Yle?

Ilmaisten uutisten ja juttujen määrä internetissä on kasvanut voimakkaasti, mikä on nakertanut kaupallisen median kannattavuutta. Samalla osa kaupallisesta mediasta kokee Suomessakin, että Yle on liikaa niiden tontilla.

Yksi suorimmista kriitikoista on ollut Yle-työryhmässäkin toimiva kansanedustaja Eero Lehti (kok.), joka oli omistamansa Suomen Lehtiyhtymä -konsernin kautta aiemmin merkittävä mediavaikuttaja. Lehti myi konserninsa vuonna 2013 Keskisuomalaiselle.

Eero Lehti tiivistää kritiikkinsä Ylen tehtävän rajaamiseen.

– Ylen nettipalvelut toimivat sanomalehtien kanssa samoilla markkinoilla. Lehtien lukijamäärät ja ilmoitusmäärät ovat pudonneet. Onko Ylen tehtävä tosiaan toimia kaikilla kanavilla, vai sen sijaan laatuohjelmien tekijänä ja ulkopuolisten sisältöjen ostajana, Lehti kysyy.

– Jos Yle kilpailee samoilla markkinoilla, niin hankkikoon myös rahansa markkinoilta. Muuten rahalla voidaan tehdä mitä tahansa, vaikka Mannerheimista afrikkalaisen näköinen mies, hän jatkaa.

Kaupallisen median kritiikin vaihteluväli on laaja. Osa kannattaa vahvaa Yleä, osa rajaisi jotain pois, osa leikkaisi vieläkin enemmän.

Norja: Julkista palvelua ei voi syyttää kaupallisen median ahdingosta

Yleisradiotoiminnan vaikutusta kaupallisen median markkinoihin ei ole Suomessa kunnolla selvitetty.

– Tieteellistä tutkimusta asiasta ei ole. Käsittääkseni ministeriö on tilannut asiasta joitakin konsulttitöitä Satosen työryhmän käyttöön, julkisen palvelun mediaa tutkinut Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta sanoo.

Ala-Fossin mukaan yleisradiotoiminta on Suomessa otettu syntipukiksi argumentein, jotka eivät pohjaudu tietoon.

– Tuntuu, että on löydetty ratkaisu jo ennen kuin ongelmaakaan on kunnolla määritelty, hän sanoo.

Asiaa on hiljattain tutkittu Norjassa, jossa on käyty mittava keskustelu yleisradioyhtiö NRK:n asemasta. Maan hallitus tilasi puolueettomalta akateemiselta työryhmältä raportin (siirryt toiseen palveluun), jossa käsiteltiin myös sitä, onko NRK markkinahäirikkö vai ei.

Työryhmän mukaan NRK ei paikallisella ja maakunnallisella tasolla syö kaupallisen median edellytyksiä, vaan täydentää tarjontaa.

– NRK on suurin uutispalvelu vain alueilla, joilla ei ole vahvaa omaa lehteä. Muilla alueilla lehdet olivat vahvimpia, ja niiden uutisointi tapahtumista on yksityiskohtaisempaa ja lähemmäs ihmisiä menevää kuin NRK:n. Emme löytäneet viitteitä siitä, että NRK ajaisi lehtiä ahdinkoon, sanoo työryhmän jäsen, informaatio- ja viestintätieteiden professori Helge Östbye Bergenin yliopistosta.

Norjan analyysistä puuttui valtakunnallinen taso, mutta Östbyen mukaan NRK:n rooli hyväksytään melko laajalti. Istuvan hallituksen linja on, että kovassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa pyritään säilyttämään sekä vahvat lehtitoimitukset että vahva NRK.

Kaupallisen median aseman helpottamiseksi Norja pudotti maaliskuun alussa digitaalisten uutispalvelujen arvonlisäveron nollaan. Suomessa vastaava vero on 24 prosenttia. EU-säädökset rajoittavat toistaiseksi digitaalisen median arvonlisäverokannan alentamista, mutta komission on määrä vuoden loppuun mennessä antaa esitys joka mahdollistaisi veronalennuksen myös EU-maissa.

Yle Turun toimitus Kuva: Sami Tammi / Yle

"Joko sen annetaan kuulua ihmisten elämään tai sitten ei"

Professori Barnettin mielestä asetelma on joko–tai.

– Jos yleisradioyhtiön nettinäkyvyyttä rajoitetaan, se olisi julkisen palvelun median typerää säännöstelyä. Joko sen annetaan kuulua ihmisten elämään tai sitten ei, hän sanoo.

Barnettin mukaan uhat eurooppalaisille mediamarkkinoille tulevat Yhdysvalloista. Sosiaalisen median jätit imuroivat mainosrahaa itselleen.

– Globaaleja uhkia ovat Facebook, Amazon, Twitter ja Google. Ne panevat kapuloita kaupallistenkin toimijoiden rattaisiin.

Barnett puhuu kokonaisvaltaisuudesta. Hänen mukaansa yleisradioyhtiöitä ei pidä rajata pelkkään tiedottamiseen ja valistamiseen, vaan niiden pitää antaa esittää myös viihdettä ja urheilua.

– Muuten yhtiöstä tulee merkityksetön sivujuonne ihmisten elämässä. Lisäksi yleisradioyhtiö voi tehdä jotain sellaista, mitä kaupalliset tahot eivät voi. Se voi luoda uutta ja antaa kasvupohjaa tulokkaille.

Urheilu on Barnettin mukaan kiistanalainen alue siksi, että se on maksullisen tv:n elinehto. Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, tärkeimmät urheilutapahtumat on näytettävä ilmaiseksi vapailla kanavilla.

Puolustajat korostavat tasapainoa

Eva Hamilton Kuva: Yle

Pohjoismaissa keskustelu kytkeytyy vahvaan yleisradioperinteeseen.

Ruotsalainen Eva Hamilton toimi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n toimitusjohtajana vuoteen 2014 saakka. Hän on näkyvä keskustelija ja puolustaa julkisen median yhteiskunnallista tehtävää.

– Tehtävä on vahvistaa demokratiaa, sivistystä, kulttuuria ja lapsille suunnattua tarjontaa. Nämä alueet eivät ole kaupallisesti kannattavia, joten niissä julkisella palvelulla on tärkeä tehtävä. Julkisen palvelun ja kaupallisen toiminnan on oltava tasapainossa, Hamilton sanoo.

Hamiltonin mukaan myös SVT ja radioyhtiö SR ovat olleet kritiikin kohteena.

– Kyllä niitäkin arvostellaan. Ja Ylen rahoitusta arvostellaan nollakasvun Suomessa, jossa leikataan määrärahoja jopa yliopistoilta. Se on ymmärrettävää.

Leif Jakobsson Kuva: Yle

Demokratiatehtävää puolustaa myös suomenruotsalaisen Svenska kulturfondenin johtaja Leif Jakobsson. Hän toimi on toiminut SVT:n ohjelmajohtajana ja varatoimitusjohtajana sekä ruotsinkielisen Ylen FST-kanavan johtajana. Jakobsson on myös ollut jäsenenä SVT:n toimintaa selvittäneessä komiteassa.

– Kaupallisella medialla on yksiselitteinen tavoite: tuottaa voittoa omistajilleen, joita ilman sitä ei olisi. Tätä motiivia ei tietenkään julkisella tv-yhtiöllä ole, Jakobsson sanoo.

– Ja jokainen meistä maksaa veroja, joten meillä on oikeus materiaaliin riippumatta siitä, ympäröivätkö meitä vanhat radiot tai televisiot vai liikummeko verkossa.

Katse peiliin

Mitä yleisradioyhtiöiden tulisi tehdä toisin? Avautua vielä enemmän ulospäin, sanoo Hamilton.

– Ulkopuolelta voi tilata lastenohjelmia, draamaa, viihdettä, dokumentteja ja yhteiskunnallisia ohjelmia, jotka ovat korkealaatuisia. SVT ja BBC ovat tehneet niin. NRK aikoo ryhtyä siihen. Yle voisi tilata enemmän, Hamilton sanoo.

Ja olla läpinäkyvämpiä, sanoo Barnett.

– Kaikissa julkisin varoin rahoitetuissa yhtiöissä tarvitaan läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta. Parlamentilla ja demokraattisesti valituilla elimillä tulee olla mahdollisuus järjestää seurantaa ja varmistaa, että ne antavat rahoille vastinetta ja täyttävät säädetyn tehtävänsä.

Nyt puhutaan Ylestä -keskustelu suorana lähetyksenä TV1:ssä tänään torstaina klo 21.05–22.35. Aiheena on Yleisradion tulevaisuus, ja keskustelijoina on kahdeksan media-alan asiantuntijaa.

Steven Barnettia, Eva Hamiltonia ja Leif Jakobssonia on haastateltu keskusteluiltaa varten. Heidän haastattelunsa ovat kokonaan katsottavissa alla olevista linkeistä.