Oulangan ja Paanajärven kansallispuistot tyrkyllä maailmanperintöluetteloon – "Tietäisi valtavasti kansainvälistä näkyvyyttä"

Pääsy maailmanperintöluetteloon toisi alueelle huomattavan määrän lisää kansainvälistä näkyvyyttä.

Kotimaa
Tunturijono katkaisee paanajärven idässä.
Timo Sipola / Yle

Esiselvitys Kuusamon Oulangan ja Venäjän Paanajärven kansallispuistojen mahdollisuuksista päästä Unescon maailmanperintökohteeksi on valmistunut. Se luovutetaan tiistaina maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

– Mikäli Oulanka-Paanajärvi joskus päätyy maailmanperintöluetteloon, tietää se valtavasti kansainvälistä näkyvyyttä puistoille, sanoo Metsähallituksen aluepäällikkö Pirkko Siikamäki.

Aieluettelo päivitetään tänä vuonna

Suomessa on maailmanperintöluettelossa kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luontoperintökohde. Suomen uusien kohteiden aieluettelo on tarkoitus päivittää tämän vuoden loppuun mennessä.

– Mikäli kohde päätyy jatkotyön aikana aieluetteloon, on syytä vielä tarkoin miettiä, minkä valintakriteerien mukaan sitä lähdettäisiin ehdottamaan maailmanperintöluetteloon, toteaa puolestaan Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen.

Töitä pitää tehdä vielä paljon. Esimerkiksi alueiden kulttuurillisia taustoja emme ole ehtineet tutkia vielä tarpeeksi.

Pirkko Siikamäki, Metsähallitus

Pirkko Siikamäen mukaan Oulangan ja Paanajärven erikoispiirteitä pitää vielä kirkastaa ennen kuin alueita ollaan esittämässä aieluetteloon.

– Töitä pitää tehdä vielä paljon. Esimerkiksi alueiden kulttuurillisia taustoja emme ole ehtineet tutkia vielä tarpeeksi.

Oulangan jokilaakso on ainutlaatuinen

Pohjois-Euroopan mittakaavassa Oulanka-Paanajärven seutu erottuu boreaalisen havumetsäluonnon monimuotoisuuden keskittymänä sekä luontotyyppien että kasvi- ja eläinlajien kirjon puolesta. Oulangan jokilaakso on Suomen kärkikohteita, kun puhutaan jääkauden synnyttämistä maanmuodoista.

Koko Oulanka-Paanajärven alue edustaa runsasta ja erikoista jäätiköitymisen jälkeistä kasvi- ja eläinlajien kehitys- ja levinneisyyshistoriallista keskittymää Fennoskandian alueella.

Selvitysalueella tavataan useita eliölajeja esiintymisalueidensa äärirajoilla. Oulanka-Paanajärven luonnonmaisemallinen kauneus perustuu alueen geologiseen monimuotoisuuteen; korkeusvaihteluihin, kallioperän olosuhteisiin ja jäätiköitymishistoriaan, jokilaakson jyrkkiin seinämiin, vesiputouksiin ja syvän Paanajärven rantamaisemiin, korkeisiin tuntureihin sekä erämaiseen, lähes luonnontilaiseen havumetsään.

Alue ollut kulttuurien kohtaamispaikka

Alue sijaitsee Venäjän ja Suomen rajavyöhykkeellä lähellä napapiiriä, mikä on tehnyt siitä kulttuurien kohtaamispaikan.

Kuusamon ja entisen Paanajärven alueelle muodostui omaleimainen luontoon tukeutuva yhteisö, joka yhdisteli saamelaisten, vienankarjalaisten ja itäsuomalaisten kulttuurien perinteisiä toimeentulokeinoja paikalliseen luonnonympäristöön sopivalla tavalla. Yhteisön erityispiirteisiin kuuluivat myös tiiviit kauppayhteydet Oulangan jokilaakson ja Paanajärven kautta Oulusta Vienan Karjalaan ja Jäämereltä aina Pietariin asti.

Lisäksi Oulangan ja Paanajärven alue oli suomalaisen kansallisidentiteetin syntyseutua 1800-luvun lopulla, kun alue innoitti tiedettä ja taidetta monin tavoin.

Korjaus: Muutettu otsikkoon muotoilu "Suomesta uusi ehdokas maailmanperintöluetteloon" muotoon "Oulangan ja Paanajärven kansallispuistot tyrkyllä maailmanperintöluetteloon". Hanke on vasta esiselvitysvaiheessa.

Lähteet: Metsähallitus