Kunnan kaksikielisyys vaatii aikaa, työtä ja kompromisseja

Närpiö oli Manner-Suomen viimeinen ruotsinkielinen yksikielinen kunta. Tämän vuoden alusta sekin muuttui virallisesti kaksikieliseksi. Kaupunginjohtaja Hans-Erik Linqvist on muutokseen tyytyväinen, vaikka töitä se vaatiikin. Yksi näkyvä muutos ovat katukyltit, joita ei ole vielä ehditty vaihtaa.

Kotimaa
Katukylttien suomeksi kääntäminen ja vaihtaminen on iso urakka mutta sekin hoitunee vielä tänä vuonna.
Katukylttien suomeksi kääntäminen ja vaihtaminen on iso urakka mutta sekin hoitunee vielä tänä vuonna.Antti Haavisto/Yle

Vajaan 9500 asukkaan Närpiön kaupunki oli viime vuoden vaihteeseen asti Manner-Suomen viimeinen ruotsinkielinen yksikielinen kunta. Vuoden 2015 alussa kaksikielisiksi muuttuivat jo Luoto ja Korsnäs ja tämän vuoden alusta Närpiökin on ollut virallisesti kaksikielinen.

Kadunnimistä päänvaivaa

Närpiön kaupungintalolla muutos näkyy komeina kaksikielisinä kuparikyltteinä. Samoin talon toisessa päässä sijaitsevassa kirjastossa, jonka kaikki messinkiset opaskyltit löytyvät molemmilla kotimaisilla. Mutta entäs se kaikkein keskeisin ja näkyvin osa eli katukyltit?

– Niitä ollaan muuttamassa ja se on aika työläs prosessi. Se koskee asemakaava-alueiden teiden nimiä ja pitää olla tarkkana että käännökset tehdään oikein. Apuna olemme käyttäneet Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta ja nyt jo ollaan huomattu, miten montaa mieltää näistä ollaan_,_ sanoo Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.

Käännökset ovat jo tiedossa, mutta niihin saattaa vielä tulla muutoksia, kun alueen asukkaat pääsevät lausumaan mielipiteensä ja muutosehdotuksensa. Vaikka Lindqvistin mukaan kielitoimisto pääsääntöisesti nimet saneleekin. Silti muunmuassa paikkojen alkuperät teiden ja katujen nimissä tulee selvittää tarkkaan.

Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist iloitsee virallisesti kaksikielisestä kaupungista.
Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist iloitsee virallisesti kaksikielisestä kaupungista. Antti Haavisto/Yle

Katukyltit saataneen kaksikielisiksi vielä tämän vuoden aikana.

Hyviä kokemuksia kaksikielisyydestä jo vuosikymmenten takaa

Epävirallisesti Närpiö on ollut kaksikielinen jo kauan. Kaupunginjohtaja toteaa kehityksen juontavan jo 1960-luvulle.

– Tuolloin tuhatkunta ihmistä työllistänyt ruotslaisyhtiö Oy Algots Ab tarjosi töitä Närpiössä monille muualta tulleille suomenkielisille. Väkeä tuli paitsi lähipaikkakunnilta, myös aivan pohjoisesta asti. Vaatetehtaan lopetettua monet naiset jäivät silti paikkakunnalle ja avioituivat ja perustivat perheensä Närpiöön, muistelee kaupunginjohtaja Lindqvist.

Sittemmin myös monet kasvihuoneet ja esimerkiksi metalliala ovat työllistäneet Närpiöön varsinkin maahanmuuttajia, mutta myös suomenkielisiä. Tällä hetkellä Närpiön väestöstä lähes 12 prosenttia on muunkielisiä.

Vaikka Närpiö näin kansainvälinen onkin, yksi "puute" sielllä edelleen on. Nimittäin kielilain mukaan kaupungissa asuu liian vähän suomenkielisiä, jotta se voisi olla virallisesti kaksikielinen. Tässä apuun astui valtioneuvosto, joka kaupunginvaltuuston esityksestä julisti kunnan kaksikieliseksi, vaikkeivat luvut siihen muuten riittäneetkään. Kielivähemmistön määrän pitäisi olla joko 3000 henkeä tai 8 prosenttia, kun Närpiössä luvut ovat 523 ja prosenteissa noin viisi.

Myös raha ratkaisee

Jo aiemmin kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist on sanonut, miten tärkeänä motivaattorina hankkeessa on ollut myös raha. Yksikieliset kunnat kun eivät saa tietyin kriteerein säädeltyjä valtionosuuksia. Närpiö on tehnyt aiemmin valtionosuusjärjestelmässä tappiota noin 1,25 miljoonaa euroa. Kaupungin kaksikieliseksi muuttaminen vie sitä myös nettotuloksissa kohti plus-miinus-nolla tulosta.

Myös muunmuassa Närpiön kirjaston opastaulut ovat nyt kaksikielisiä.
Myös muunmuassa Närpiön kirjaston opastaulut ovat nyt kaksikielisiä.Antti haavisto/Yle

Lisäksi tämän vuoden alusta jaettavia valtionosuuksia voi hakea myös kesken kauden, ja myös se on helpottanut päätöksentekoa. Mutta jos lisääntyvät tulot, niin myös menot.

– Jo katukylttien ja muutamien muiden keskeisten kylttien muuttaminen kaksikielisiksi tuo kuluja ja kasvattaa käännöskuluja, mutta paljon käännöstöitä tulee myös valtuustossa, jossa kaikki pöytäkirjat käännetään. Lisäksi opetustoimeen tuleva toinen kielijaosto tuo kuluja, Linqvist laskeskelee. Hänen mukaansa kuluja suomenkielisistä palveluista on tullut jo ennen uutta valtionapujärjestelmääkin.

Ei aivan pikkujuttu

Hans-Erik Lindqvist kehoittaa kääntämään kielikysymyksen ajatukseksi siitä, miten tärkeänä maassamme vähemmistönä olevat ruotsinkieliset pitävät omia palveluitaan ja oikeuksiaan.

On tärkeää, että me palvellaan suomenkielisiä samalla tavalla, kuin itse ruotsinkielisinä haluaisimme itseämme tässä maassa palveltavan ja huomioitavan.

Hans-Erik Lindqvist, kaupunginjohtaja

– Mielestäni on tärkeää, että me palvellaan suomenkielisiä samalla tavalla, kuin itse ruotsinkielisinä haluaisimme itseämme tässä maassa palveltavan ja huomioitavan. Mutta tunnepitoisia ja monelle isoja asioita nämä tuntuvat olevan muuallakin Suomessa, hän sanoo.

Voisiko Närpiön kaksikielisyyden virallistamisella ja sen mukanaan tuomilla muutoksilla olla positiivista nostetta jopa muuttotilastoihin suomenkielisten silmissä?

– Kyllä voisin uskoa niin ja varsinkin siksi, että Närpiön suomenkieliset mainostavat varmasti paikkakuntaamme, joka nyt on virallisesti kaksikielinen. Myös joissain naapurikunnissa, esimerkiksi meitä huomattavasti suomenkielisemmässä Kaskisissa varmasti suhtaudutaan meihin nyt erilailla, kun huomataan miten avoimia kaksikielisyydelle olemme, Hans-Erik Lindqvist arvelee.

25.4.2016 klo 18.52 täsmennetty, että Närpiö oli Manner-Suomen viimeinen ruotsinkielinen yksikielinen kunta.