Valesokkeleita suosittiin 35 vuotta – nyt kosteusvaurioita korjataan urakalla

Yleisesti taloissa käytetty valesokkeli on osoittautunut kosteusvaurioita aiheuttavaksi riskirakenteeksi. Valesokkelia suosittiin rakentamisessa useita vuosikymmeniä erityisesti omakoti- ja rivitaloissa. Ongelmia on vaikea havaita, koska valesokkelin heikko kohta on maapinnan alapuolisissa puurakenteissa.

Kotimaa
Valosokkelin kosteusvaurio korjataan vaihtamalla kaikki puuosat.
Valosokkelin kosteusvaurio korjataan vaihtamalla kaikki puuosat.Jaana Polamo / Yle

Valesokkelia suosittiin 1960- luvulta aina 1990-luvun puoleen väliin saakka erityisesti omakoti- ja rivitaloissa. Rakennetta käytettiin 35 vuotta sen lämpötaloudellisuuden vuoksi.

Päällisin puolin harvemmin on mitään edes näkyvissä.

Pentti Janhonen

– Siinä ei tule kylmäsiltoja eikä niin sanottuja vetokohtia, kun sieltä ei ole suoraa käytävää ulkoilmaan talon rungon alta, kertoo rakennusyrittäjä Pentti Janhonen Pentti Janhonen Oy:stä.

Vasta myöhemmin on huomattu valesokkelin riskialttius aiheuttaa kosteusvaurioita.

Asuntojen kosteusongelmia ei välttämättä voi havaita pintamittauksilla.

– Päällisin puolin harvemmin on mitään edes näkyvissä. Ensimerkkinä on yleensä poikkeava haju. Kyllähän ammattitaitoinen kuntotarkastaja huomaa, kun kiertelee taloa ympäri, että pihamaat kallistaa taloon päin ja salaojia ei ole tai ne ei toimi ollenkaan, kertoo Janhonen.

Kosteus voi tiivistyä valesokkelirakenteeseen myös sisäilmankosteudesta, jolloin vauriomekanismeja rakenteeseen voi olla moniakin.

Valesokkelissa maanalaiset puuosat ja eristysvillat ovat altiita kosteudelle.
Valesokkelissa maanalaiset puuosat ja eristysvillat ovat altiita kosteudelle.Jaana Polamo / Yle

Puu kostuu maan alla

Valesokkelirakennuksen tunnistaa yleensä siitä, että pääoven alaosa on alempana kuin talon sokkeli. Tällaisissa rakennuksissa heikko kohta on maan pinnan alapuolelle menevä puurakenne. Sellaisia on löydetty jopa 40 sentin syvyydestä maan alta.

Todellisuudessa puurakenne on syvällä rakenteiden sisällä.

Pentti Janhonen

– Ulospäin näyttää siltä, että betonia on näkyvissä 30-40 senttiä, mutta todellisuudessa puurakenne on syvällä rakenteiden sisällä, jolloin ne ovat kosteusvaurioalttiita, sanoo Pentti Janhonen.

Valesokkeleiden riskeihin on havahduttu ja muun muassa viime vuoden lopussa päättyneissä Hometalkoissa nostettiin esiin pientaloihin liittyviä riskirakenteita.

Kaikki valesokkelit eivät kosteita

Kehityspäällikkö Katja Keränen Omakotitaloliitosta korostaa, että vaikka ongelma on suhteellisen laaja, monissa valesokkeleissa ei ole lainkaan kosteusvauriota. Ja yksiselitteisiä syitä vaurioille on vaikea löytää.

– Tekijät, jotka vaikuttavat valesokkelin vaurioitumiseen ovat muun muassa sadevesien ohjautuminen ulkopuolella, salaojien puuttuminen kokonaan, maaperä mille talo on rakennettu ja myös sisällä huonosti hoidettu tuuletus, luettelee Keränen.

Keränen suosittelee, että asuntokauppojen yhteydessä valesokkelikohteiden kuntotarkastuksessa pitää rakenteita tutkia tarkemmin kuin pelkällä pintapuolisella havainnoinnilla.

Petri Vainio ja Pentti Janhonen valesokkelityömaalla.
Petri Vainio ja Pentti Janhonen valesokkelityömaalla.Jaana Polamo / Yle

Rakenteet uusiksi ja ylemmäksi

Valesokkelien aiheuttamia vaurioita korjataan uusimalla puurakenteita ja nostamalla sokkelia esimerkiksi harkoilla.

Laitetaan ovi vähän alemmaksi niin on helpompi kävellä sisälle.

Pentti Janhonen

Remontin yhteydessä pyritään puurakenne saamaan maan alta 30 senttiä maanpinnan yläpuolelle.

– Nykymääräysten mukaan lattioidenkin pitäisi olla 30 senttiä maapinnan yläpuolella. Ennen kun taloa alettiin rakentaa, niin aloituskokouksessa kunnan rakennustarkastaja saattoi sanoa, että laitetaan ovi vähän alemmaksi niin on helpompi kävellä sisälle. Ei näitä asioita silloin tiedetty tai ainakaan huomioitu, muistelee Pentti Janhonen.

Pentti Janhosta ja Katja Kerästä haastatteli Titta Puurunen.