Sulkavan avovankilassakin suoritetaan vapausrangaistusta – koulutus ja työ valmentavat vapauteen

Sulkavan vankilalla on tulevaisuutta ainakin vuoteen 2020 saakka. Kolmekymmentä ihmistä työllistävä, 48 vankipaikkaa käsittävä laitos menestyy tehtävässään ja on paikallistaloudellekin tärkeä.

Kotimaa
Sulkavan vankilan johtaja Tarja Väisänen.
Sulkavan vankilan johtaja Tarja Väisänen.

Avovankila on yhtä kaikki vankila. Siellä suoritetaan rikoksesta saatua vapausrangaistusta, kuten muissakin vankiloissa. Muureja ei kuitenkaan ole, vaan luotetaan siihen, että vangit pysyvät vankilan alueella. Samalla voi suorittaa rakennusalan- tai kone- ja metallialan perustutkinnon.

– Meillä on toiminta huomattavan vapaata. Osa vangeista työskentelee laitoksen ulkopuolella ja voi myös saada opintolupia laitoksen ulkopuolelle. Suurin osa vangeista on toki laitoksessa koulutuksessa ja laitoksen töissä. On kiinteistöpuolen töitä, siivoustöitä ja keittiötöitä. Yksi ryhmä on talvisin Olavinlinnan muureja korjaamassa ja yksi ryhmä Sulkavan kunnalla avustavissa tehtävissä, kertoo vankilanjohtaja Tarja Väisänen.

Perustehtävänä valmennus vapauteen

Sulkavan avovankilan tehtävä on valmentaa vankeja siviiliin ja niihin olosuhteisiin, jotka he kohtaavat vapaudessa. Strateginen tavoite on suurempi avoimuus. Tutkimuksen mukaan mitä enemmän vankia pystytään valmentamaa vapauteen, sen paremmin siviilissä pärjää.

– Viiden vuoden oman kokemuksen nojalla Sulkavallakin on vapauttamisissa onnistuttu ihan yhtä lailla, kuin koko Rikosseuraamuslaitoksessa. On saatu päihdeongelmia hallintaan ja vapautuville on asunto. Koevapauden edellytyksenä on työpaikka tai muu toimintavelvoite. Ainakin lyhyellä tähtäyksellä suuri osa on asettunut niin, että rikoksia ei ole tullut, Tarja Väisänen kertoo.

Kehitystä tulevaisuuden takeeksi

Syksyllä saatiin oikeusministeriön päätös, että vankiloita ei karsita. Sulkavallakin lakkauttamista on saatu pelätä viimeiset kymmenen vuotta. Nyt työtä jatketaan.

– Heti syksyllä aloitettiin toimet toiminnan kehittämiseksi jotta eläisimme 2000-lukua ja voisimme vastata niihin haasteisiin, joita vapautuvalla vangilla nykyaikana on. Kun kehitämme toimintoja vastaamaan vankien tarpeisiin, niin ainakin olemme tehneet voitavamme vastataksemme siihen mitä mieltä odotetaan, vankilanjohtaja Tarja Väisänen uskoo.