Koe uusi yle.fi

Analyysi: Työllisyysluvut eivät ole sitä, miltä näyttävät

Työministeriö kertoi tänään työllisyyspaketin yksityiskohdista. Hallituksen työllisyystavoitteen kannalta paketti sisältää yllättävän askeleen eteenpäin. Palkkatuki parantaa työllisyyslukuja ja tuo tavoitteen lähemmäksi.

Analyysit (Yle Uutiset)
Kypärä levyjen päällä
Toni Pitkänen / Yle

Hallituksen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja 110 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteen saavuttaminen on avainasemassa kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen, mikä on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Pieniä vihjeitä keinoista saatiin tänään, kun työ- ja elinkeinoministeriö kertoi tiedotustilaisuudessaan toimista, joilla tavoitellaan 15 000 uutta työpaikkaa. Kansatalouden näkökulmasta ei kuitenkaan ole samantekevää, millaisia työpaikkoja tavoitteen puitteissa synnytetään.

Työllisyysastetavoite on herättänyt asiantuntijoiden keskuudessa epäuskoa ja jopa sarkastisia reaktioita. Sen on katsottu edellyttävän merkittävästi nykyistä nopeampaa talouskasvua, eikä sekään välttämättä riittäisi. Suomen työllisyysaste oli 72 prosenttia viimeksi ennen edellistä lamaa vuonna 1990. Niin korkealle ei päästy edes talouden huippuvuosina ennen finanssikriisiä. Valtiovarainministeriön entinen ylijohtaja Jukka Pekkarinen kommentoikin tavoitetta ”uskokoon ken haluaa” -tokaisulla.

Paperilla työllisyysasteen nostaminen on kuitenkin helppo harjoitus, sillä työllisiä ovat monet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät välttämättä edes itse ajattele olevansa työllisiä. Tämä johtuu työllisen määritelmästä, jota osa asiantuntijoistakin pitää terveen järjen vastaisena. Se kuuluu näin:

”Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä.”

Opiskelijat ja työttömät lasketaan osin työllisiin

Määritelmä ei ole suomalainen keksintö. Sitä käytetään kaikissa EU-maissa, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Sen mukaan työllisiä ovat esimerkiksi päätoimiset opiskelijat, jos he käyttävät opintotuen tarjoamaa mahdollisuutta tienata enintään 660 euroa kuukaudessa tuen lisäksi. Hieman yli puolet opiskelijoista käy töissä opintojensa ohella. Jos opintotuen leikkaukset patistavat opiskelijoita töihin, hallituksen työllisyystavoite siintää lähempänä.

Vuonna 2015 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 33 000 työllistä, joiden viikoittainen työaika oli viisi tuntia tai alle. Osa luvusta selittynee opiskelijoiden työnteolla. Toinen selitys saattaa löytyä lisätienestejä hankkivista työttömistä. Edellinen hallitus loi työttömyysturvaan kolmensadan euron suojaosan, jonka myötä työtön saa tienata kolmesataa euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa hänen tukiinsa.

Kolmesataa euroa kuukaudessa tienaava työtön tilastoituu sekä työlliseksi että työttömäksi. Jos hallitus saa työttömät innostumaan suojaosasta nykyistä laajemmin, 72 prosentin työllisyysasteen tavoite siintää jälleen lähempänä. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että työttömät tekevät vain satunnaisia hajatunteja.

Palkkatuella työllisyysvoitto

Oma lukunsa on palkkatuki. Palkkatuki tarkoittaa yhteiskunnan tukemaa palkkatyötä. Sitä myönnetään esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten palkkaamiseen korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Palkkatuella työskenteli viime vuonna keskimäärin 22 700 henkilöä. Tuettua kohden palkkatuki maksaa 11 000-12 000 euroa vuodessa.

Nyt hallitus haluaa käyttää työttömyysturvan perusosaa palkkatuen rahoittamiseen. Aloitetta on kiitelty laajalti, sillä palkkatukea pidetään hyvin toimivana järjestelynä, josta on ollut työttömille hyötyä. Siihen osoitetut määrärahat ovat kuitenkin vuodesta toiseen loppuneet kesken.

Aiemmin palkkatuki on maksettu TEM:n työllisyysmäärärahoista, joille kehysbudjetti asettaa katon. Siihen on budjetoitu tälle vuodelle 214 miljoonaa euroa. Kun summa on käytetty, tuki pistetään jäihin. Ongelma ratkeaa, jos palkkatukea voidaan tulevaisuudessa maksaa työttömyysetuusrahoista. Niitä ei määritellä kehyksissä, koska työttömyysturvan suhteen ei voida todeta, että rahat ovat nyt tältä vuodelta loppu.

Huomionarvoista on, että myös palkkatuella työskentelevät tilastoidaan työllisiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että palkkatuen käyttö lisääntyy noin kymmenentuhannen henkilötyövuoden verran, jos tuki siirretään kehysten ulkopuolelle. Samalla syntyy kätevästi kymmenisentuhatta uutta työllistä. Työministeri Jari Lindström sanoi tiedotustilaisuudessa itsekin pitävänsä siirtoa paketin merkittävimpänä asiana hallituksen työllisyystavoitteen kannalta.

Budjettimomenttisiirto voi tuoda hallituksen tavoitteen kymmenentuhatta työpaikkaa lähemmäksi, jos TEM:n arvio pitää paikkansa. Yhteistä opiskelijoille, työttömille ja palkkatukityöläisille kuitenkin on, että he eivät kovin hyvin kuro umpeen kestävyysvajetta. He kaikki rasittavat julkista sektoria samalla kun heidät tilastoidaan työllisiksi. Palkkatuen, opintotuen ja työttömyyskorvauksen kun maksaa yhteiskunta.