Terroristit toivat hybridisodan Euroopan kaduille - EU kokoaa voimiaan vastatakseen uhkiin

EU:n tuoreen tiedonannon mukaan hybridisodankäynnin aseeksi kelpaa lähes mikä vain vihreistä miehistä juomaveteen. EU:n puolustusministerit miettivät tänään, miten Eurooppa voisi vastata tällaisiin uhkiin yhdessä.

Ulkomaat
Pomminpurkuryhmä työssään.
Pomminpurkuryhmä työssään Schaerbeekin kaupunginosassa Brysselissä 25. maaliskuuta.Olivier Hoslet / EPA

Pariisiin ja Brysseliin terrori-iskut halvaannuttivat kaupungit hetkeksi pelosta. Yhteensä viime ja tämän vuoden iskuissa on kuollut ja loukkaantunut satoja ihmisiä.

Näitä iskuja voidaan Euroopan ulkosuhdepalvelun mielestä pitää hybridisotana.

– Iskut eivät ole kauhuelokuvaa, vaan totta. Euroopan kaduilla on verta. Iskuja tekevät Isisin aivopesemät nuoret eurooppalaiset, EU-virkamieslähde arvioi.

Onko uhka sisällä vai ulkona?

Eurooppa heräsi hybridisodankäyntiin Krimin miehityksen tapahduttua ja Ukrainan sisällissodan alettua. Näissä hybridisotaa kävi Venäjä.

Ukrainassa nähtiin tunnuksettomia joukkoja. Sodanjulistuksia ei kuultu, mutta silti Krim miehitettiin.

Myös terrorismia voi EU:n mielestä pitää hybridiuhkana, vaikka tilanne on erilainen kuin esimerkiksi Krimillä. Isisin eli ääri-islamistien uhka tulee Lähi-idästä, mutta järjestön käyttää Euroopassa terroristeja, jotka ovat kasvaneet ja elävät eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

EU-virkamies ei suostu kertomaan, mitä muita kuin jo tunnettuja Venäjää ja Isisiä EU pitää mahdollisina vihollisina tai hybridisodan toimijoina.

– Meidän on seurattava tarkkaan, mitä pilviä taivaalle kerääntyy, hän sanoo.

Mikä kaikki on hybridisotaa?

Hybridisodankäynti pakenee virallista määritelmää. Se voi tapahtua monin asein.

Ehkä siksi EU-komission näytti olevan vaikea tarttua asiaan. Asiaa läheltä seurannut EU-diplomaatti kuvailee alkua tahmeaksi.

Kerran vauhtiin päästyään EU-komissio keksi, että melkein mikä tahansa voi olla hydirisotaa: juomaveden saastuttaminen, kaasuhanan sulkeminen, kotien älyjärjestelmien sekoittaminen aina järjestelmälliseen väärän tiedon levittämiseen tai taistelijoiden soluttautumiseen toisen valtion alueelle. Uhkat pitäisi tunnistaa ja kasvattaa yhteiskunnalle "paksu nahka" eli kyky selvitä mahdollisista ongelmista.

Unioni alkaa muodostaa yhteistä tilannekuvaa ja aikoo perustaa ulkosuhdepalveluun pienen ”solun”, jossa se käsittelee eri maiden julkista ja salaiseksi luokiteltua tietoa uhista.

EU-virkamieslähde määrittelee tuollaisen tiedon sellaiseksi, joka ei näy tutkassa, ja jonka perusteella on vaikea todistaa, mitä on tapahtumassa.

Puolustusministerit miettivät EU:n yhteistä vastausta uhkiin

Puolustusministerit pyysivät EU:ta perehtymään aihepiiriin reilu vuosi sitten, ja tänään he saavat esityksen pöydälleen (siirryt toiseen palveluun). EU-komissio esittää, että hybridiuhkiin tarvitaan yhteinen vastaus.

Jäsenmaat voisivat tukea hybridisodankäynnin kohteeksi joutunutta valtiota. Se tämä voisi tapahtua EU-valtioiden välisen avunannon artiklan 42.7 perusteella. Tätä artiklaa käytettiin ensi kerran, kun Ranska pyysi muilta jäsenmailta apua Pariisin iskujen jälkeen.

Asiasta ovat olleet eniten innoissaan esimerkiksi Suomi, Baltia ja itäisen Keski-Euroopan maat, jotka liittävät uhkan Venäjään. Nämä ovat saaneet tuekseen esimerkiksi Hollannin ja Iso-Britannian. Toisaalta Isisin terrorismiin varautuvat etelän maat ovat kiinnostuneita muiden tuesta.

Yhteistyö alkuvaiheissaan

Unionin yhteinen työ hybridipuolustuksen koordinoimisessa ja rakentamisessa on kuitenkin vasta alkutekijöissään. Se on ottanut vasta pieniä askelia: EU on esimerkiksi avannut nettisivut venäjäksi ja arabiaksi ja julkaisee ja korjaa viikoittain Venäjän levittämää väärää tietoa – näitä EU kutsuu strategiseksi viestinnäksi tai propagandaan vastaamiseksi.

Lisää konkretiaa hybridiuhkien torjumiseen voi tuoda esimerkiksi yhteinen harjoittelu Naton kanssa. Sitä esitetään EU-tiedonannossa.