Norppatutkija: "Laatokannorpasta ei saimaannorpan pelastajaksi"

Laatokannorpan siirtoistutus Saimaaseen ei ole norppa-asiantuntija Tero Sipilän mukaan mitenkään mahdollista. Teoriassa laatokannorppa ja saimaannorppa voisivat lisääntyä keskenään, mutta käytännössä risteytyksen toimivuutta ei tiedetä.

luonto
Norppa paistattelee päivää kivellä.
Jouni Koskela

Teoriassa laatokannorppa ja saimaannorppa voisivat lisääntyä keskenään, kertoo norppa-asiantuntija, metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.

– Sen jälkeen meillä ei olisi enää saimaannorppaa, vaan jonkinlainen saimaannorpan ja laatokannorpan hybridi. Emme myöskään tiedä, voisivatko nämä kaksi lajia lisääntyä keskenään, ne ovat kaksi aivan täysin eri lajia, sanoo Sipilä.

Saimaannorppa jäi eristyksiin noin 8 000 vuotta sitten, kun sisämaan järvialtaat menettivät yhteytensä Itämereen. Muinais-Saimaa oli paljon nykyistä suurempi ja käsitti muun muassa Kallaveden ja Päijänteen. Vuoksi puhkesi noin 5 000 vuotta sitten, jolloin Saimaa supistui nykyiseen kokoonsa. Tuolloin saimaannorppa jäi ikään kuin saarroksiin Saimaaseen ja laatokannorppa Laatokkaan. Viime vuonna saimaannorpan talvikannaksi arvioitiin 320 yksilöä, laatokannorppia on arvioiden mukaan noin 2 000–3 000 yksilöä.

– Nämä kaksi lajia ovat morfologisesti kaksi täysin eri lajia. Laatonkannorppa on saimaannorppaa huomattavasti pienempi ja käyttäytymisessä on ihan selkeitä eroja, kertoo Sipilä.

Laatokannorpista on havaittu useita sairauksia, jotka olisivat tarttuessaan hyvin kohtalokkaita saimaannorpalle.

Tero Sipilä

Laatokannorpalla useita sairauksia

Laatokannorpista on Sipilän mukaan havaittu useita sairauksia, jotka olisivat tarttuessaan hyvin kohtalokkaita saimaannorpalle.

– Sydänmatoa ei ole koskaan Saimaalla havaittu, jota taas esiintyy Laatokalla. Keuhkomato on hyvin yleinen Laatokalla ja erittäin harvinainen Saimaalla. Nämä loiset eivät ole tervetulleita Saimaaseen, Sipilä summaa.

Sipilän mukaan laatokannorpan siirtoistutus ei ratkaisisi suojeluongelmaa monesta muustakaan syystä.

– Jos emme pysty elämään saimaannorpan kanssa täällä sovussa rinnakkain, ei se onnistuisi yhtään sen paremmin laatokannorpankaan kanssa. Laatokannorppa on pienen kokonsa vuoksi myös paljon herkempi hukkumaan kalapyydyksiin, sanoo Sipilä.

Saimaannorpan istutus muihin Suomen järviin?

Saimaannorpan siirtoistutus muihin Suomen järviin, kuten Päijänteeseen tai Inarijärveen, on Sipilän mukaan edelleen myös perusteetonta.

– Ihan samalla tavalla norppa tarvitsisi kalastusrajoituksia muillakin järvillä. Se olisi vain asian siirtämistä paikasta toiseen, ei asian ratkaisemista.