Pakko ei työllistä pysyvästi – työttömät kaipaavat oikeita töitä

Lahdessa pitkäaikaistyöttömyys on pahentunut, vaikka synkät työllisyysluvut ovat muuten näyttäneet hieman kirkkaammilta alkuvuonna. Työministeri Jari Lindströmin työllistämisesitykset eivät pure kaupungin pahimpiin ongelmiin.

työttömyys
Työttömyyskorvauksen hakukaavake
Marja Väänänen / Yle

Työministeri Jari Lindströmin työttömille esitetyt tiukennukset eivät tuo välttämättä suurta helpotusta Lahden työllisyystilanteeseen.

Kaupunkia on riivannut pitkään työttömyys. Lahden työttömyysaste oli helmikuun lopulla suurimmista kaupungeista kolmanneksi suurin.

Edellä olivat Joensuu ja Tampere. Työttömiä on Lahdessa yli 10 000.

Lahden työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikan mielestä ministerillä on hyvä ajatus kannustinloukkujen purkamisesta, mutta porkkana kannustaisi enemmän kuin keppi.

– Vaikuttaa vähän siltä, että kokeillaanpas massatyöllistää ihmisiä osoittamalla työtä, johon työnhakija ei välttämättä sovellu, sanoo Kuikka.

Kuikan mielestä pakko ei ole tavoitteellista työllistämistä ja heikentää työntekijän motivaatiota pyrkiä eteenpäin.

– Meillä on ennätyksellisen paljon pitkäaikaistyöttömiä ja samalla meillä on paljon työpaikkoja auki. Tähän pitäisi keskittyä. En usko, että pakko on paras motivaation lähde.

Vastentahtoista ei palkata

Lahdessa yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut viime vuodesta. Yli vuoden työttömänä olleita on kaupungissa 4 000.

Työsuhde ei ala hyvin, jos menee paikalle vain koska työkkäri käski.

Sami Kuikka

Kuikka epäilee pakkotyöllistämisen hyötyjä. Jos työtä pitäisi ottaa vastaan, vaikka käteen jäävä tulo matkakulujen jälkeen olisi pienempi kuin työttömyysetuus, ei työntekijän into ole kovin korkealla.

– Tällaista keppiä ei ennen ole ollut. Ymmärrän, jos työtekijällä on motivaation kanssa ongelmia.

Työnantajatkaan eivät halua palkata vastentahtoista työntekijää. Ratkaiseva merkitys työnsaannille on se, millaisen kuvan työnhakija itsestään antaa.

– Työsuhde ei ala hyvin, jos menee paikalle vain, koska työkkäri käski, sanoo Kuikka.

Työhaluttomien määrä on pieni

Kuikan mukaan ylivoimaisesti suurin osa Lahden työttömistä haluaa töihin, jos töitä on tarjolla.

– Ja nimenomaan töitä, josta maksetaan palkkaa, lisää Kuikka.

Ja nimenomaan töitä, josta maksetaan palkkaa.

Sami Kuikka

Työstä kieltäytyjien joukko on huomattavasti pienempi. Haluttomien määrä ei ole ongelma, vaan se että sopivia työpaikkoja ei ole.

Toinen ongelma on työkyky. Lisäksi työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa.

Avoimia työpaikkoja Lahdessa oli helmikuun lopussa yli 1 300.

Kuikan mielestä kaikenlaista työtä pitää kuitenkin ottaa vastaan, kunhan työntekijä pystyy työtä tekemään. Itselle soveltuvaa työtä ei kannata jäädä odottelemaan, vaan Kuikka kehottaa nopeasti ottamaan uutta työtä vastaan, jos entinen loppuu.

Kuikka on huolissaan myös TE-toimistojen työtaakasta. Resursseja on viime vuosina vähennetty.

– Johtaako tämä siihen, että he eivät ehdi hoitaa kaikkia tehtäviään, kun heidän kaikki aikansa menee työttömyysturvalausuntojen tekemiseen?

Kokeillaanpas massatyöllistää ihmisiä osoittamalla työtä, johon työnhakija ei välttämättä sovellu.

Sami Kuikka

Nuoret yrittäjiksi

Lahden työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka kiittelee työministerin esityksiä yrittäjyyden esteiden poistamisesta. Kuikan mielestä pitkään työttömänä olleita yrittäjyys ei välttämättä houkuttele, mutta nuorille se voi tarjota monia mahdollisuuksia.

– Sen ei tarvitse olla mikään perinteinen yrittäjyyden muoto, vaan kevyempi. Kokeillaan, lähteekö yritystoiminta liikkeelle. Tai sitten se voisi olla sivutoimista yrittämistä nykyistä helpommilla ehdoilla, sanoo Kuikka.

– Voi olla, että pitkään työttömänä olleilla ei ole niin kovasti intoa yrittäjyyteen. Jos yrittämisen ehtoja helpotetaan, byrokratiaa puretaan ja porkkanoita lisätään, miksipä ei, kuka tahansa työntekijä voi kokeilla yrittämistä, kannustaa työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka.