1. yle.fi
  2. Uutiset

Venäläisten rakennusinto Suomessa on hiipunut – monella arvotontilla on keskeneräinen työmaa

Kesken jääneet talot ovat ongelma Itä-Suomen kesämökkikunnissa. Etenkin venäläisten talonrakennusinto Suomessa on hiipunut. Muutama vuosi sitten venäläiset ostivat Suomesta paljon tontteja ja myös rakensivat vilkkaasti. Tosin aika moni talo on jäänyt kesken, ja moni valmiskin hyvin vähälle käytölle.

Kotimaan uutiset
Enonkosken kunnaninsinööroi Keijo Kemppinen.
Paavo Koponen / Yle

Pienen Enonkosken kunnan yksi leipähammas ovat omakoti- ja huvilatontit. Kauniiseen Pirttiniemeen kirkonkylän kupeeseen tontteja kaavoitettiin nelisenkymmentä reilut kymmenen vuotta sitten. Monelle tontille nousikin edustavia koteja. Aluetta leimaavat nyt kuitenkin keskeneräiset työmaat tai autiot talot.

– Meillä on alun toista kymmentä hylättyä tai hyvin vähän käytettyä omakotitaloa. Ongelmana on sekin, että kun laskuja ei ole maksettu, on sähkö ja vesi katkaistu. Sen tietää, että osa niistä rakennuksista on aika huonossa kunnossa. Verotulojenkin saaminen on usein epäselvää, toteaa kunnaninsinööri Keijo Kemppinen.

Heijastusvaikutus alueelle

Edelleen hyvät tontit Saimaan rannoilla ovat käypää kauppatavaraa. Lunastettua mutta käyttämätöntä tonttia ei kuitenkaan vähällä pääse myymään, vaikka uusia ostajia olisi. Keskeneräinen työmaa heijastuu myös koko alueeseen.

– Se vaikuttaa tämän asuinalueen ympäristöön ja naapureihin. Täällä kuitenkin on myös paikallisia asukkaita. Autiot tyhjät talot antavat oman leimansa. Pahimmassa tapauksessa tontti on ostettu kymmenen vuotta sitten, eikä sitten ole tapahtunut mitään. Osassa on perustukset tehty, osassa on rakennus saatu vesikaton alle ja omaisuus siinä mielessä turvassa, vaikka lämpö ja vesi puuttuvat, Keijo Kemppinen kertoo.

Taloustilanne kurittaa rakentamista

Etenkin venäläisten jäljiltä kesken jääneet talot ovat ongelma monissa Itä-Suomen kesämökkikunnissa. Tosin rahat ja into voivat loppua kotimaisiltakin rakentajilta. Puumalan rakennustarkastaja Heikki Virran mukaan kunnassa on kymmeniä talohankkeita epämääräisessä vaiheessa. Talous on kovilla ja etenkin rupla on heikko. Yhteiskunta osaa kuitenkin joustaa.

– Rakennuslupaan voi toki saada jatkoaikaa, jos työ etenee. Jos ei päästä eteenpäin, niin annetaan kirjallinen kehotus määräaikoineen. Lopulta eteen voi tulla rakennuslautakunnan uhkasakko tai teettämisuhka. Venäläisissä on tosin yksittäistapauksia, että he ovat vaan hävinneet. Kirjeet ja laskut ovat yhtä tyhjän kanssa, ei sieltä rahoja tule. Tänä päivänä venäläisiltä vaaditaankin suomalainen edustaja, kertoo Savonlinnan kaupungin rakennustarkastaja Juha Karvinen.

Kesken jäänyt rakennus voidaan määrätä purettavaksi ympäristö- ja turvallisuussyistä. Sekään ei ole ihan helppoa.

– Kaupungilla ei ole rahaa eikä resursseja rakennusten valmistamiseen tai purkutöihin. Laki sanoo, että sen voi tehdä asiakkaan kustannuksella. Mutta jos asiakas on hävinnyt jonnekin tuonne, niin vaikea on lähteä tekemään, kun ei ole laskutusosoitetta. Suomalaisten asiakkaiden kohdalla keskeneräisiä hankkeita on yleensä joku jatkanut, Juha Karvinen kertoo.

Lue seuraavaksi