Surkeita puristamaan – Mitä tapahtui näppistyöntekijän käsivoimille?

Käden puristusvoimatestauksen alhainen lukema säikähdyttää, sillä tutkimusten mukaan etenkin keski-iässä mitattu puristusvoima ennustaa henkilön jäljellä olevan eliniän pituutta. Johtuuko vahva kädenpuristus hyvästä terveydestä vai päinvastoin?

Käden puristusvoima
Puristusvoima
Puristusvoima

Kesäisenä päivänä Yleisradion työterveyshuollon työfysioterapeutti Hanna Nummila testasi käden purstusvoimia Ylen toimituksessa ja tulokset olivat ankeita: 45, 60, 130, 50 ja 65 jne. Vain parilla miehellä käden puristusvoima oli riittävä, naisista ei yhdelläkään.

– Sadan paunan yli pitäisi mennä, sitten olisi hyvä, arvioi Hanna Nummila, jonka mukaan tilanne on pitkälti sama toimistoissa ja tietokoneella töitään tekevien joukossa.

Tutkimusten mukaan kuitenkin hyvä fyysisen lihaskunnon mittari ja etenkin keski-iässä mitattu puristusvoima ennustaa henkilön jäljellä olevan eliniän pituutta. Onko siis syytä huoleen? Onko mitään tehtävissä?

Marjo Rinne
Erikoistutkija Marjo RinneUKK-instituutti

Kadonnut lihasvoima

Autolla töihin, työpäivä istuen päätteen ääressä, kaupasta ostokset auton perään ja kotiin mässyttämään ruudun eteen.

Nykyisin lihakset ja etenkin ylävartalon lihakset jäävät meistä monella todella vähäiselle käytölle, toteaa erikoistutkija Marjo Rinne UKK-insituutista.

–Heikko puristusvoima paljastaa tämän nopeasti. Lihaskunto voi muuten olla hyvä, mutta töissä ei välttämättä käytetä puristusta joka päivä, kun työväline on esimerkiksi tietokone.

Puristusvoima on käsivarren lihasten yksi tärkein ominaisuus, sanoo terveystieteiden tohtori ja fysioterapeutti Marjo Rinne.

– Puristusvoima on meidän toimintakykyämme aika hyvin ennustava tai osoittava mittari. Mitä iäkkäämmäksi ihminen tulee, sen enemmän se vaikuttaa päivittäisiin toimintoihin, kotona selviämiseen, pukeutumiseen ja esimerkiksi raskaisiin esineisiin tai maitotölkkiin tarttumiseen.

Vahva tassu - pitkä ikä?

Lihaskatoa? Sydänongelmia? Ennenaikainen kuolema? Tutkimuksia puristusvoimasta on tehty useita ja tulokset ovat samansuuntaisia. Käden puristuvoima on yhdistetty paitsi lihaskattoon myös ennenaikaiseen kuolemaan ja sydänsairauksiin. Kuinka vaarallista on jos käsissä ei ole puristusvoimaa?

Puristusvoima on meidän toimintakykyämme ennustava tai osoittava mittari. 

Marjo Rinne

Erikoistutkija Marjo Rinteen mukaan heikosta puristusvoimasta ei välttämättä ole seurauksena ennenaikainen menehtyminen.

– Ihan suoraa yhteyttä puristusvoiman ja kuolleisuuden välille ei voi vetää sillä tavalla, että huono puristusvoima aiheuttaa kuoleman. Se vaikuttaa samalla tavalla kuin istuminen ja paikallaan olo. Kun oma keho on lepotilassa eikä sitä kuormita, se alkaa heikentyä.

Puristusvoima on yleismittari, sanoo Rinne.

– Käsien yhteys terveydentilaan on välillinen kuvaus siitä, miten aktiivinen on. Fyysinen aktiivisuus, käveleminen ja puuhastelu ja kaikenlainen oman kehon rasittaminen suojavat myös sydän- ja verisuonitautien riskiltä. Jos puristusvoima alkaa heiketä, niin voi olla, että jotain muutakin on mennyt huonommin siinä ohessa.

Puristus ja työkyky

Käden puristusvoimaa on maailmalla tutkittu laajalti. Suomessa mm. Työterveyslaitoksella on tehty useita tutkimuksia, joissa on käytetty puristusvoimamittaria ja katsottu yhteyksiä esimerkiksi työkykyyn, selvittää erikoistutkija Rinne.

Kaikenlainen oman kehon rasittaminen suojavat myös sydän- ja verisuonitautien riskiltä.

Marjo Rinne

– Puristusvoimaa on tutkittu mm. puhelin- ja teleoperaattoreiden mastotyöntekijöille, palomiehillä, ensihoitajilla ja kodinhoitajilla, ja siellä on havaittu, että huonolla puristusvoimalla on yhteys työkykyyn. Puristusvoima on ollut ikäänkuin ennustava tekijä mahdollista tulevaa työkykyä ajatellen.

Rinteen mukaan koettuun työkykyyn ei puristusvoimalla ole ollut kovin suurta yhteyttä eikä se myöskään ennustanut sairaslomalla olevien työhönpaluuta.

Marjo Rinteen mielestä puristusvoima ei ole työstä riippuvainen asia.

– Fyysisesti raskasta työtä tekevän tai kevyttä työtä tekevän puristusvoiman määrässä ei pitäisi olla merkittävää eroa. Se on ominaisuus, joka tulee, kun tekee päivittäin jotakin muutakin kuin työtä.

Ikä erottelee

Erikoistutkija Marjo Rinteen mukaan käden puristusvoima on varsinkin iäkkäillä ihmisillä ennustava tekijä.

– Mitä enemmän tulee ikää, sen enemmän lihasvoima erottelee. 40 ikävuoden jälkeen varsinkin naisten lihasvoimassa alkaa tapahtua heikentymistä koko kropassa. Se näkyy ensin alaraajojen lihasvoimassa ja vasta sen jälkeen puristusvoimassa. Se ei kuitenkaan mene kronologisen iän mukaan, vaan heikentyminen tapahtuu käytön mukaan.

Puristusvoimasta näkee, miten paljon on aktiivinen päivittäin.

Marjo Rinne

Ikääntyneelle ihmiselle voi tuolista nouseminenkin olla hankalaa ja silloin käsivoimia tarvittaisiin. Marjo Rinne korostaa, että puristusvoiman lisäksi tärkeää on liikenopeus, jotta tilanteissa saadaan kiinni nopeasti.

– Iän mukaan tulee monesti hermostollista hidastumista eikä lihaksia "käskytetä". Yhtä lailla alaraajojen lihasten heikkous ja vähäinen käyttö sekä lihasvoiman puute aiheuttavat riskitekijöitä toimintakyvylle.

Roikkumista, painoharjoittelua, arkiaskareita

Heikentynyt puristusvoima ei ole lopullinen kohtalo, vaan vahvuutta käsiin saa treenaamalla. Erikoistutkija Marjo Rinne suosittelee monipuolista harjoittelua myös päivittäisissä koti- ja piha-askareissa, jolloin ei välttämättä tarvitse erityisiä välineitä.

– Hyviä ovat kaikki sellaiset kädellä tehtävät askareet, missä käytetään vähän enemmän voimaa. Lähtien vaikka siitä, että avaa purkin kannen omalla puristusvoimallaeikä mekaanisella välineellä tai kantaa kasseja tai pitää erilaisilla puristusotteilla kiinni tavaroista.

Mitä enemmän tulee ikää, sen enemmän lihasvoima erottelee.

Marjo Rinne

Roikkumista pidetään tehokkaana keinona testata ja vahvistaa omaa puristusvoimaa. Myös Rinne pitää oveen kiinnitettävää tankoa hyödyllisenä.

– Ei välttämättä aina ihan koko painolla tarvitse roikkua, mutta se ote on aika tärkeä päivittäisessä elämässä ja se kehittyy roikkumisellakin. Puristusta parantaa yhtä lailla seinäkiipeily, jossa roikutaan käsin jatkuvasti tai pidetään kiinni koko ajan.

Mittarilla on väliä

Käden puristusvoiman testaus on levinnyt terveystarkastuksista jopa markkinoilden vetonaulaksi. Kojussa voi mittauttaa vaikkapa verenpaineensa, rasvaprosenttinsa ja nyt myös käden puristuksen tehon. Ja halukkaita riittää.

Marjo Rinne muistuttaa, että mittarin lukema ei ole koko totuus. Tärkeää on tietää se, millä mitataan, miten mitataan ja millä tavalla tulkitaan mittausta.

Ei välttämättä aina ihan koko painolla tarvitse roikkua, mutta se ote on aika tärkeä.

Marjo Rinne

– Mittari vaikuttaa hyvin paljon. Voi olla erilaisia kilomääriä, kilopondeja tai newtonmetrejä, jota käytetään.

Eri mittareiden antamia tuloksia ei Rinteen mukaan voida vertailla keskenään. Vertailla voidaan, jos käytetään aina samaa mittaria. Myös mittausasento, missä puristus tehdään, vaikuttaa. Jos on huonossa asennossa, ei pystytä tuottamaan parasta tulosta.

12.7.2016 juttuun lisätty mittarissa käytetty yksikkö eli pauna