Pesimäaika rauhoittaa paalien tikkaajat ja marjavarkaat – hävittää saa vain poikkeusluvalla

Kevät on tuonut räkättirastaat jälleen marjojen kypsymistä odottelemaan. Vaikka mieli tekisi, lintua ei käy marja-aikaan hävittäminen. Pensaat on varjeltava muulla tavalla. Räkätin lisäksi muun muassa heinäpaaleja nokkiva varis nauttii valtiovallan suojelua pesimäaikana. Lintujen hävittämiseen saavat poikkeuslupia useimmin maatalous ja ammattimaiset marjantuottajat.

luonto
Rikotut paalit
Heino Kulojärvi

Tavallisen tallaajan täytyy jättää marjapensaita tyhjentävät räkättirastaat ja savupiippuja pesimätarkoituksessa kyttäävät yhä yleisemmäksi käyvät naakat rauhaan. Räkättirastas on rauhoitettu lintujen pesimäaikaan, joka sattuu kevät- ja kesäaikaan eli silloin, kun marjatkin kypsyvät. Naakka puolestaan on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.

Yksittäinen kansalainen ei saa ryhtyä ammuskelemaan marjapensaissa pyöriviä räkättejä, eikä kymmenellä marjapensaalla edes kannata lähteä ampumalupia kyselemään. Suomen Riistakeskuksen Riistapäällikkö Keijo Kapiaisen mukaan tavalliseen marjamaahan ei saa hävittämislupaa.

– Laki edellyttää luvan perusteeksi merkittävän vahingon, käytännössä kaikki menevät ammattimaiselle marjanviljelykselle. Verkon hankkiminen tulee tavalliselle marjamaalle halvemmaksi, lupapäätös, kun maksaa 120 euroa.

Harakat, varikset ja räkätit hollilla

Metsästyslain mukaan poikkeusluvan voi saada keväällä ja kesällä rauhoittamattomien lintujen, kuten varisten, harakan, räkättirastaan, kesykyyhkyn tai parin lokkilajin hävittämiseen.

– Tyypillisin luvanhakija on ammattimainen mansikanviljelijä, joka hakee lupaa räkättirastaiden hävittämiseksi. Myös näin keväällä lupaa haetaan erilaisiin kohteisiin, kuten sairaaloihin, pysäköintihalleihin ja tehdaskiinteistöihin, joissa kesykyyhkyt aiheuttavat hygieniaongelman.

Lintuja saa ampua myös lintujen maataloudelle aiheuttamien vahinkojen, esimerkiksi pelloilla olevien paalien vahinkojen perusteella. Varikset etsivät valkoisten paalimuovien päältä löytyviä hyönteisiä, mutta samalla myös nokkivat muoviin reikiä. Varikset voivat aiheuttaa myös maatilakeskuksessa ja niiden avopihatoissa hygieniaongelmia.

Myös herneitä mielellään syövät sepelkyyhkylaumat saavat luvanhakijat liikkeelle.

– Hyvin tyypillisiä luvanhakijoita ovat myös herneviljelmät, joissa loppukesästä sepelkyyhkyt aiheuttavat ongelmia. Yleensä ongelmat alkavat heinä-elokuussa juuri ennen kyyhkyn varsinaisen metsästyskauden alkua. Sepelkyyhkyt saattavat aiheuttaa läpi kesän ongelmaa myös torille poimittavan herneen kasvattajille.

Väärinkäytöksiä sattuu aika harvoin, mutta ei poliisitutkinta aivan tavatonta ole. 

Kapiaisen mukaan metsästysluvan voi saada myös riistanhoidollisin perustein.

– Osassa luvista pyritään metsästyksellä suojelemaan määrättyjen lintulajien, kuten esimerkiksi Pohjanmaalla peltopyyn poikasia.

Lisäksi vahinkojen perusteella poikkeuslupia voidaan myöntää riistalintujen, esimerkiksi kanadanhanhen, muutamien sorsalajien ja vaikkapa pyyn, teeren, metson ja peltopyyn ampumiseen.

 Lupajärjestelmä uudistui

Lupajärjestelmä muuttui vuonna 2014, sen jälkeen luvat myönnetään maksimissaan viideksi vuodeksi. Lupamäärä ovat pienentyneet.

Kun aikaisemmin niitä myönnettiin vuosittain 600–700, vuonna 2015 uuden käytännön mukaan myönnetty lupamäärä putosi runsaaseen 220 kappaleeseen.

– Osa näistä päätöksistä on myönnetty yhdestä vuodesta uuteen maksimipituuteen eli viidelle vuodelle.

Metsästäjien sana takeena

Riistakeskuksen myöntämien lintujen tappamislupien toteuttamista ei varsinaisesti valvota. Riistapäällikkö Kapiaisen mukaan seuranta perustuu luvan hakijan tekemään ilmoitukseen.

– Käytännössä asiaa ei tarkemmin valvota. Jos on syytä epäillä, niin silloinhan asia selvitetään poliisitutkinnalla. Väärinkäytöksiä sattuu aika harvoin, mutta ei poliisitutkinta aivan tavatonta ole. Viime vuosien aikana muistuu Oulun alueelta yksi tapaus ja muualta Suomesta jokunen.

Poliisi on joutunut tutkimaan joko lupaehtojen ylittäviä lintujen ampumisia tai luvassa määritellyn alueen ulkopuolella ampumista.