Professorilta rajua kritiikkiä soveltuvuustesteistä: "Monet tuottavat aivan vääriä tuloksia"

Soveltuvuustesti voi ratkaista, saako hakija haluamansa työpaikan. Se voi myös nostaa tien pystyyn hyvinkin pätevältä hakijalta. Professori Vesa Routamaa näkee puutteita jopa 95 prosentissa testeistä. Pahimmillaan ne tuottavat aivan vääriä tuloksia.

Kotimaa
nainen täyttää soveltuvuustestiä
Päivi Meritähti / Yle

Johtamisen professori Vesa Routamaa suhtautuu rekrytoinnin tukena käytettäviin soveltuvuustesteihin suurella varauksella. Hänen mukaansa 95 prosenttia Suomessa käytettävistä testeistä on puutteellisia.

– Monet niistä tuottavat aivan vääriä tuloksia.

Vaasan yliopistossa 40 vuotta työskennellyt Routamaa on teettänyt ja laatinut soveltuvuustestejä myös itse. Kriittisestä suhtautumisestaan huolimatta hän uskoo, että testeistä voi olla merkittävää hyötyä työntekijöiden valinnassa. Valintaa ei kuitenkaan kannata perustaa yksittäiseen testiin.

– Rekrytointi on yritykselle hyvin tärkeä päätös. Siinä ei saa tehdä virheitä. Jotkut firmat käyttävät useampia testejä ja jos niistä löytyy yhteinen sävel, tukee se päätöksentekoa.

"Täydellistä testiä ei ole"

Psykologitoimisto Crescon johtaja Lilli Sundvik on professorin kanssa samoilla linjoilla.

Varmaan yhtään yksittäistä täydellistä testiä ei ole.

Lilli Sundvik, psykologitoimisto Crescon johtaja

– Varmaan yhtään yksittäistä täydellistä testiä ei ole. Jos on joku tietty kriteeri, joka pitää saada selville, käytämme vähintään kahta tai kolmea menetelmää sen testaamiseen.

Cresco tekee Sundvikin mukaan tuhansia soveltuvuustestejä vuosittain. Toimisto toimii nykyään yhteistyössä henkilöstöpalvelu Opteamin kanssa.

Tulkinta vaatii ammattitaitoa

Professori Vesa Routamaa uskoo, että vain osalla soveltuvuustestejä tarjoavista yrityksistä on riittävästi ammattitaitoa niiden tulkitsemiseen.

Soveltuvuustestin voi järjestää periaatteessa kuka tahansa.

Vesa Routamaa, Vaasan yliopiston professori

– Käytännössä niitä tekee varsin kirjava porukka. Soveltuvuustestin voi järjestää periaatteessa kuka tahansa.

Vaikka Lilli Sundvik pitää psykologien puolta, uskoo hän, että ammattitaitoa löytyy muiltakin.

– Sitä voi hankkia monella tavalla. Psykologiliitto sertifioi jo nyt niitä henkilöitä, jotka näitä arvioita tekevät. Kaikilla ei ole psykologin koulutusta. Sertifioinnin voisi tehdä joku muukin taho, kunhan standardeista pidetään kiinni.

Puheyhteys testattavan ja arvioitsijan välillä

Lilli Sundvik muistuttaa, että testattavat voivat useimmiten keskustella tuloksista arvioitsijan kanssa. Esimerkiksi stressi ja unettomuus voivat vaikuttaa testin lopputulokseen.

– Muutaman kymmenen euron nettitesteissä tällaista puheyhteyttä ei synny. Kattavammat testit räätälöidään yksilöidymmin ja testattava pääsee yleensä purkamaan tuloksia arvioijan kanssa.

Kattavammat testit maksavat Sundvikin mukaan noin muutaman sata euroa. Yritys harkitsee tapauskohtaisesti minkälaisen testin tai kuinka monta testiä se tilaa.

Sama testi, eri lopputulos

Soveltuvuustestien tulokset perustuvat usein tulkintaan. Siksi ne ovat myös alttiita virheille.

Vesa Routamaa käyttää esimerkkitapauksena yhtä Vaasan yliopistosta valmistunutta opiskelijaa, joka törmäsi testien eroihin töitä hakiessaan. Hän piirsi ensimmäisessä soveltuvuustestissä laatikkoon ison kuusen, pienen mökin, ikkunan ja savua piipusta. Toisessa testissä hän piirsi laatikkoon ison auringon ja mökin, jossa oli lähes koko seinän kokoinen ikkuna.

– Psykologi kertoi, että ensimmäisen testin perusteella hän oli vaitelias, sisäänpäin kääntynyt ja hieman surumielinen persoona. Toisen testin perusteella hän oli ulospäin suuntautunut, avoin ja sydämellinen henkilö.