Suru meni someen: "Enää ei ole paha asia, että osaa hakea apua"

Apu suruun on tätä nykyä yhtä lähellä kuin älypuhelin. Sosiaalisen median sururyhmät ovat vähentäneet kysyntää kasvokkaisiin tapaamisiin, joissa ihmiset työstävät menetyksiään.

Kotimaa
Kännykkä naisen kädessä, ruudulla näkyy Facebookin Käpy ry -ryhmä
Marko Melto / Yle

Moni hakee suruunsa helpotusta verkosta. Netti pursuilee luopumis- ja menetyskertomuksia, joissa toistuvat tietyt sanat.

"Olisi mukava kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia... Ei ehkä tuntisi olevansa niin yksin tämän kanssa..."

"Kirjoittaminen ja puhuminen auttavat prosessoimaan, mutta kyllä välillä on niitä kun mikään ei tunnu auttavan."

Otteet ovat läheisten kuolemaa koskevista ihmisten kirjoituksista Syöpäjärjestön keskustelufoorumilta (siirryt toiseen palveluun). Erilaisten foorumien lisäksi surua työstetään yhä useammin Facebookiin perustetuissa suljetuissa ryhmissä. Yksi ryhmiä ylläpitävistä toimijoista on Käpy ry, joka tarjoaa vertaistukea lapsen kuoleman kokeneille.

– Sosiaalinen media on helposti saatavilla, se ei katso aikaa tai paikkaa ja sieltä löytyy paljon samojen asioiden kanssa painivia ihmisiä, Käpy ry:n vs. toiminnanjohtaja Sanna Rantanen listaa syitä somen suosioon surutyössä.

Yksityisestä surusta julkiseen

Kysyntä järjestetylle sururyhmä- tai vertaistukitoiminnalle on hiipunut viime vuosina Mannerheimin Lastensuojeluliitossa (MLL) ja Tampereen seurakunnissa. Yhtenä syynä voi olla sosiaalinen media, josta apua löytyy helposti.

Käpy ry ja MLL järjestävät vertaistukea etenkin lapsensa tai sisaruksensa menettäneille. Myös Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat järjestävät sururyhmiä erilaisissa surutilanteissa eläville. Surussa auttavien toimijoiden mukaan erot ikäpolvien välillä näkyvät selvästi: nuoret suuntaavat verkkoon ja ikäihmiset tukitapaamisiin.

Ennen surutyötä tehtiin yksityisesti, pienessä piirissä. Neljännesvuosisadan Mannerheimin Lastensuojeluliitossa työskennelleen Kaija Reiman-Salmisen mukaan surusta on tullut yhä julkisempaa.

– Enää ei ole paha asia, että osaa hakea apua. Ihmiset ymmärtävät, että en ole ainoa, joka kohtaa surua. Verkko auttaa osaltaan tässä, pohtii toiminnanjohtaja Kaija Reiman-Salminen MLL:n Tampereen osastosta.