Kansainvälinen tuomioistuin juhlii 7-kymppisiään

Suomikin on hakenut apua YK:n tuomioistuimesta Tanskan kanssa käydyssä siltariidassa. Akatemiaprofessori Martti Koskenniemen mielestä tuomioistuin on onnistunut parhaiten aluekysymyksissä ja rajariidoissa.

Ulkomaat
Kansainvälisen tuomioistuimen juhlallisuudet Haagissa keskiviikkona.
Kansainvälisen tuomioistuimen juhlallisuudet Haagissa keskiviikkona.Peter Dejong / EPA

Huhtikuusta 1946 lähtien toiminut YK:n Kansainvälinen tuomioistuin piti keskiviikkona juhlaistunnon Haagissa Hollannissa. Istunnossa YK:n pääsihteeri antoi tunnustusta 70-vuotiaalle tuomioistuimelle siitä, että se on auttanut ratkaisemaan valtioiden välisiä kiistoja rauhanomaisesti.

Tuomioistuin on käsitellyt mm. rajariitoja, valaanpyyntikiistoja ja syytöksiä kansanmurhasta. Kansainvälinen tuomioistuin on menestynyt parhaiten alueellisissa kysymyksissä, arvioi akatemiaprofessori Martti Koskenniemi Radio Suomen Ajantasassa.

– Suurin osa tuomioistuimen työstä liittyy maa- ja merialueiden jakamiseen riitelevien valtioiden välillä. Merirajakiistat koskevat usein kalastusoikeuksia. Esimerkiksi Britannian ja Norjan välinen kalastuskysymys Pohjanmerellä ratkaisiin 1950-luvulla, Islannin kalastusoikeuksia on ratkaistu ja Etelä-Amerikan valtioiden väliset kalastusriidat ovat olleet oikeudessa, kertoo Koskenniemi.

Suomi vei Tanskan käräjille

Suomikin on turvautunut Kansainväliseen tuomioistuimeen. Vuonna 1991 Suomi vei Tanskan käräjille ja vaati, ettei Tanska saa rakentaa siltaa Ison-Beltin salmen yli. Suomi oli huolissaan siitä, etteivät Suomessa rakennettavat Rauma-Repolan öljynporauslautat mahtuisi kulkemaan sillan ali.

Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kertoo, että Suomi käytti tuomioistuinta taktisesti, sillä Tanska oli haluton neuvottelemaan. Suomi arveli, että ehkä kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyn uhka saisi Tanskan neuvottelupöytään.

Vuonna 1992 kaksi viikkoa ennen tuomioistuimen pääkäsittelyä Suomen ja Tanskan pääministerit sopivat riidan. Suomi suostui Tanskan maksamiin korvauksiin sillan aiheuttamasta haitasta. Korvaussumma oli noin 70 miljoonaa markkaa.

Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi toimi Suomen edustajana Ison-Beltin siltariidassa. Hänen mielestään tuomioistuin toimi hyvin ammattimaisesti.

– Toimiminen Kansainvälisessä tuomioistuimessa oli jännittävää. Korvausratkaisun jälkeen olin henkilökohtaisesti pettynyt, kun en päässyt esittämään pitkään valmisteltuja perusteluja Suomen kannan puolesta. Mutta toisaalta tuomioistuin vaikuttaa myös sillä tavalla, että valtiot pyrkivät neuvotteluratkaisuun, Koskenniemi muistelee vuoden 1992 siltariidan ratkaisua.

"Tuomioistuin yhtä nopea kuin valtiot"

Kansainvälistä tuomioistuinta on syytetty hitaasta toiminnasta. Professori Koskenniemi on toista mieltä.

–Tuomioistuin pystyy olemaan juuri niin nopea kuin mitä sinne menevät valtiot haluavat. Hidas käsittely johtuu siitä, että valtiot käyvät oikeutta mielellään pitkään, sanoo Koskenniemi.

YK:n Kansainvälinen tuomioistuin ratkoo valtioiden välisiä kiistoja. Se voi toimia vain sellaisissa tapauksissa, joissa riidan molemmat osapuolet suostuvat kiistan ratkaisuun tuomioistuimessa. Kansainvälinen tuomioistuin antaa myös neuvoa-antavia lausuntoja valtioille ja YK:n elimille.