1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Hallitus perääntymässä perusteettomien pätkätöiden sallimisesta – koskisi vain pitkäaikaistyöttömiä

Muutos olisi vastaantulo ay-liikkeelle, joka neuvottelee parhaillaan hallituksen tavoitteleman kilpailukykysopimuksen soveltamisesta eri aloille.

politiikka
Asiakas te-keskuksen kassalla.
Yle

Hallitus on antamassa periksi aikeestaan sallia perusteettomat määräaikaiset työsuhteet. Yle Uutisten tietojen mukaan asia etenee niin, että ilman määräaikaisuuden perustetta olisi mahdollista palkata vain pitkäaikaistyöttömiä.

Tarkoitus on alentaa työnantajien kynnystä palkata yli 12 kuukautta työttömänä olleita.

Hallituslähteistä vahvistetaan, että jo lausuntokierroksella käynyttä esitystä muutetaan, ja yksi mahdollisista malleista on muutoksen rajaaminen pitkäaikaistyöttömiin.

Esityksen rukkaaminen olisi vastaantulo ay-liikkeelle, jolle työehtoja heikentävän kilpailukykysopimuksen nieleminen on kova pala. Palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat vastustaneet hallituksen suunnitelmia perusteettomien määräaikaisuuksien sallimisesta, mutta hyväksyneet sen että muutos koskisi vain pitkäaikaistyöttömiä.

Nykyisin määräaikaisuuden perusteluksi vaaditaan esimerkiksi sijaisuus tai työn kausiluontoisuus.

Alkuperäinen esitys koski laajempaa joukkoa

Hallituksen alun perin ajama lainmuutos olisi antanut työnantajille mahdollisuuden pitää työntekijöitä määräaikaisena vuoden ilman perustetta. Perustelematta jättäminen olisi edellyttänyt vain sitä, että pätkätöihin pestattu työntekijä ei olisi ollut kahden edeltävän vuoden aikana työsuhteessa hänet palkkaavaan työnantajaan.

Vajaa kuudesosa töissäkäyvistä suomalaisista oli toissavuoden tietojen mukaan määräaikaisia.

Tuoreimman esitysluonnoksen perusteella myös pitkäaikaistyöttömän voisi palkata enintään vuodeksi töihin perustelematta määräaikaisuutta, ja työsopimuksia saisi olla tuona aikana enintään kolme.

Työnantaja voisi pyytää työ- ja elinkeinotoimistolta tietoa sopivista pitkäaikaistyöttömistä. Tietojen toimittaminen työnantajille edellyttäisi työttömältä saatua suostumusta, jonka oli viime syksyn tietojen perusteella antanut yli 90 prosenttia työnhakijoista.

Palkansaajajärjestöjen mielestä hallituksen alkuperäinen esitys olisi heikentänyt määräaikaisten työntekijöiden asemaa entisestään ja johtanut siihen, että osa pysyviksi aiotuista työsuhteista olisi tehty määräaikaisina. Hallitus puolestaan tavoitteli kynnyksen madaltamista ensimmäisen työntekijän tai lisätyövoiman palkkaamiseen.

Lue seuraavaksi