Hillary Clinton esiintyy köyhien puolustajana – tienaa yhdestä puheesta 200 000 euroa, maksajina pankit ja lääkeyhtiöt

Hillary ja Bill Clinton ovat Bill Clintonin presidenttikausien jälkeen keränneet yli 100 miljoonan euron omaisuuden – pääasiassa puhujapalkkioilla. Yle kävi läpi kaikki Hillary Clintonin puhujapalkkiot kahden vuoden ajalta ennen hänen presidentinvaalikampanjansa aloittamista. Puhepalkkioista nousee väkisin kysymys – mitä maksajat olettavat saavansa vastineeksi? Kuviota sotkee Clintonien hyväntekeväisyyssäätiö, joka on kerännyt yli kaksi miljardia dollaria varoja.

Ulkomaat
Hillary Clinton
Hillary ClintonStefan Zaklin / EPA

Hillary Clinton esiintyy mielellään keskiluokan ja köyhien puolustajana. Hänen katu-uskottavuutensa ehdokkaana on tässä suhteessa kuitenkin huomattavasti heikompi kuin hänen aviomiehellään 1990-luvulla. Tavallisen amerikkalaisen on ehkä vaikea samaistua henkilöön, joka ansaitsee 40 minuutin puheesta enemmän kuin keskiverto amerikkalaisperhe neljässä vuodessa.

Bill Clintonin presidenttikauden jälkeen Clintonien pariskunta on kerännyt vähintään 110 miljoonan dollarin (noin 100 miljoonan euron) omaisuuden. Todellisuudessa omaisuus saattaa olla jopa tätäkin suurempi. Suurin osa omaisuudesta on kerätty puhujapalkkioina ja hieman pienempi osa kirjojen myynnillä.

Perheen varsinainen puhujatähti ja rahakone on ollut entinen presidentti Bill Clinton. Mutta myös presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Hillary on saanut miljoonien arvosta puhujapalkkioita.

Bill Clinton
Bill Clinton on kerännyt puhujapalkkioina kymmenien miljoonien omaisuuden.Michael Nelson / EPA

Nämä puhujapalkkiot ovat siis nimenomaan henkilökohtaista tuloa Clintoneille, eivät kampanjarahoitusta tai hyväntekeväisyyttä. Palkkioista ja ennen kaikkea niiden maksajista on tullut Hillary Clintonille niin suuri ongelma, että ne saattavat vielä kaataa koko hänen presidenttikampanjansa.

Hillary Clinton on kampanjansa ajan saanut vastailla kysymyksiin siitä, mikä on hänen suhteensa esimerkiksi Wall Streetin pankkeihin ja miksi hän on vastaanottanut näiltä pankeilta miljoonia dollareita puhujapalkkioina.

Clintonien tulolähteiden tarkempi tutkiminen nostaa esiin muitakin ongelmallisia kytköksiä. Myös Clintonien hyväntekeväisyyssäätiön toiminnassa ja säätiön suhteissa ulkomaisiin rahoittajiin paljastuu vähintään erikoisia piirteitä. Yksi erikoisimmista tapahtumista kytkee Clintonit jopa venäläiseen Rosatomiin ja kazakstanilaisiin uraanikaivoksiin.

Yhdysvalloissa kysellään yhä useammin, onko Clintonien tai heidän säätiönsä tukeminen nähty yrityksissä tapana ostaa pääsyä poliittisen vallan käytäville?

Mitä puheesta vastineeksi?

CNN:n uutiskanavan laskelmien mukaan Clintonit ovat ansainneet puhujapalkkioina 153 miljoonaa dollaria vuodesta 2001 kesään 2015 asti, jolloin Hillary Clinton ilmoitti virallisesti pyrkivänsä presidentiksi. Laskelma sisältää 729 puhetta, joista on maksettu keskimäärin 210 795 dollaria eli siis noin 186 000 euroa puhetta kohden.

Clintonit ovat ansainneet puhujapalkkioina 153 miljoonaa dollaria

Miksi sitten Bill ja Hillary Clintonille maksetaan näin suuria summia puheesta? Varsinkin Bill Clinton on kiistatta loistava puhuja. Kymmenien tuhansien dollareiden palkkiot suosituille esiintyjille maksetuissa tilaisuuksissa eivät ole harvinaisia Yhdysvalloissa.

Clintonien palkkiot ovat silti poikkeuksellisen suuria jopa USA:n mittapuulla. Hillary Clinton kiistää kiihkeästi, että puhujapalkkiot olisivat koskaan vaikuttaneet hänen poliittiseen toimintaansa.

- Vihjailette, että kuka tahansa, joka on joskus ottanut vastaan lahjoituksia tai puhepalkkioita on ostettavissa, Clinton jyrisi demokraattikisan päävastustajalleen Bernie Sandersille helmikuisessa vaaliväittelyssä.

- Ette löydä ainuttakaan tapausta, jossa olisin jonkin saamani lahjoituksen takia muuttanut mieltäni tai äänestänyt toisin.

Kannattajia vaalitiaisuuden edustalla.
Bernie Sandersista on yllättäin tullut Hillary Clintonille todellinen haastaja.Erik S. Lesser / EPA

Hillary Clinton ei presidentinvaalikampanjaa käydessään ota vastaan puhujapalkkioita, sen sijaan aviomies Bill tekee edelleen keikkaa, koska Bill Clintonin mukaan ”jonkun on maksettava laskut”.

CNN laski, että Clintonit ovat viimeisen viidentoista vuoden aikana pitäneet 39 puhetta, joista palkkion ovat maksaneet suuret pankit. Näistä puheista he ovat saaneet palkkioita yhteensä 7,7 miljoonaa dollaria. CNN on kuitenkin laskenut vain suurten pankkien osuuden.

Maksajina pankkeja ja lobbausjärjestäjiä

Yle kävi läpi kaikki Hillary Clintonin puhujapalkkiot kahden vuoden ajalta, ennen kuin hän ilmoittautui presidenttiehdokkuuden tavoittelijaksi. Sinä aikana oli yleisesti tiedossa, että Clinton saattaa hyvinkin nousta USA:n seuraavaksi presidentiksi.

Peruspuhe näyttää maksaneen 225 500 dollaria

Hillary Clinton ansaitsi huhtikuun 2013 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana 92 puheesta palkkioina yhteensä 21 689 000 dollaria, siis hieman yli 19 miljoonaa euroa. Peruspuhe näyttää maksaneen 225 500 dollaria, satelliittiyhteyspuheen sai sadalla tuhannella. Osa palkkioista on tuntuvasti suurempia. Suurimmat puhujapalkkioiden maksajat olivat finanssisektori, lääke- ja terveydenhuoltoala sekä erilaiset etujärjestöt.

Julkisuudessa Clinton on saanut selitellä lähinnä suurpankkien palkkioita. Pankkien lisäksi puhujapalkkioita ovat maksaneet myös monet muut Wall Streetin finanssijätit kuten suuret varainhoitoyhtiöt. Yhteensä nämä ovat maksaneet palkkioita kahdessa vuodessa yli 4,1 miljoonaa dollaria.

Hilary Clintonin puhujapalkkiot
Yle Uutisgrafiikka

Lisäksi Huffington Post –verkkosivusto paljasti, että myös useat Clintonin Kanadassa pitämät puheet ovat pitkälti pankkien rahoittamia, vaikka tilaisuuden varsinaisina järjestäjätahoina on muita toimijoita. Esimerkiksi puhetilaisuuksia järjestävä tinePublic -niminen yritys on hankkinut Hillary Clintonin puhujaksi useisiin tilaisuuksiin, joissa päärahoittaja on itse asiassa ollut kanadalainen CIBC-pankki.

CIBC ja toinen Clintonin puhujapalkkioita maksanut kanadalaispankki TD Bank ovat vahvasti mukana rahoittamassa hyvin kiisteltyä Keystone-öljyputkea. Keystone on öljyputki, joka yhdistää Kanadan öljykenttiä Yhdysvaltoihin. Sen jatkorakentaminen on ollut vuosia poliittisesti erittäin kuuma asia. Kanadalaispankkien sponsoroimat tilaisuudet nostavat Clintonin finanssisektorilta saamat palkkiot 5,6 miljoonaan dollariin.

Finanssiala ei kuitenkaan ole ainoa näkyvä puhepalkkioiden maksaja. Lääke- ja terveydenhuoltobisnes on Yhdysvaltain suurimpia liiketoiminnan aloja. Ala on myös yksi suurimmista poliittisen kampanjarahoituksen jakajista USA:ssa. Ylen laskelma osoittaa, että lääkealan yritykset ja etujärjestöt ovat maksaneet Hillary Clintonille kahdessa vuodessa lähes kolme miljoonaa dollaria puhujapalkkioita.

Erilaiset lobbaus- ja etujärjestöt ovat suurin yksittäinen puhepalkkioiden maksaja. Tämä lisää epäilyjä siitä, että puhujapalkkioiden maksajat toivovat Clintonilta vastineeksi jotain muuta kuin pelkän inspiroivan puheen.

Hillary Clinton
Hillary Clinton ei ole halunnut julkistaa pankkien maksamissa puhetilaisuuksissa pitämiään puheita. Stefan Zaklin / EPA

Terveysbisneksen etujärjestöjen lisäksi palkkioita ovat maksaneet esimerkiksi erilaiset kaupan alan ja kiinteistövälittäjien etujärjestöt. Yhteensä erilaiset etujärjestöt ovat maksaneet kahdessa vuodessa 6 765 500 dollaria.

Kaiken tämän päälle tulevat siis myös Bill Clintonin vastaanottamat puhujapalkkiot, jotka ovat vielä suurempia.

Hillary Clinton ei ole halunnut julkistaa maksettujen puheidensa sisältöjä. Clinton ei ole kertonut, mitä hän on esimerkiksi Wall Streetin pankkien maksamissa tilaisuuksissa puhunut. Arvostettu Politico-verkkomedia on haastatellut nimettömänä monia pankkien maksamissa puhetilaisuuksissa olleita. Näiden kuvausten mukaan Clinton kuulosti puheessaan enemmän investointipankki Goldman Sachsin johtajalta kuin siltä presidenttiehdokas Clintonilta, joka nyt uhoaa pistävänsä pankit kuriin.

Clinton ei ole myöskään ilmoittanut vaaliviranomaisille tietoja niistä puheista, joiden puhujapalkkiot on ohjattu suoraan Clintonien säätiölle. Näin olisi Yhdysvaltain hallinnon eettisen viraston ohjeiden mukaan pitänyt tehdä, mutta syystä tai toisesta Clinton ei ole näitä tietoja julkistanut.

Velkakoukusta multimiljonääreiksi muutamassa vuodessa

Bill Clinton oli presidenttinä valkoisten työmiesten suosikki. Hän oli itse alun perin köyhistä oloista ja pystyi vetoamaan tavallisiin baseball-lakkityöläisiin. Toki Clintonit olivat lakimiehiä, ja 1990-luvullakin vähintään ylempää keskiluokkaa.

Mitään miljonäärejä Clintonit eivät kuitenkaan tuolloin olleet. Perheen varsinainen rahantekijä oli Hillary Clinton, joka oli varsin kovapalkkainen asianajaja. Hän ansaitsi 1990-luvun alussakin yli 100 000 dollaria vuodessa, Bill ansaitsi Arkansasin kuvernöörinä julkisesta virasta paljon vähemmän.

Bill Clintonin presidenttikauden päättyessä pariskunnalla oli paljon velkaa, erityisesti asianajokuluista. Näitä kuluja syntyi muun muassa koko Bill Clintonin presidenttikauden velloneen niin sanotun Whitewater-tutkinnan seurauksena.

Whitewater oli kiinteistökeinottelutapaus, jonka yhteyttä Clintoneihin tutkittiin vuosikausia. Clintoneiden ei lopulta todettu syyllistyneen mihinkään rikokseen, mutta lakimiehet ehtivät laskuttaa vuosia. Maailman vaikutusvaltaisimmanviran haltijana Bill Clinton oli ansainnut kahdeksassa vuodessa palkkaa 1,6 miljoonaa dollaria, mutta asianajokulut olivat paljon enemmän.

Bill Clinton ja Hillary Clinton.
Bill ja Hillary Clinton vuonna 1999. Tuohon aikaan perheen rahatilanne oli aivan toisenlainen kuin nyt.AP Graphics Bank

Bill Clinton paikkasi kuitenkin perheen talouden lähes hetkessä presidenttikautensa jälkeen. Hän teki muistelmistaan kustannussopimuksen, jolla hän sai neljä miljoonaa dollaria pelkkää ennakkomaksua. Sitten alkoi puhekassakone raksuttaa.

Bill Clintonin puhujapalkkiot ovat vuosien ajan olleet reilusti yli 100 000 dollaria puhetta kohden, useimmiten tuplasti enemmän. Välillä hintalappu on ollut jopa yli puoli miljoonaa. Hillary Clintonin toimiessa vuosina 2001-2013 senaattorina ja ulkoministerinä hän joutui tekemään selvityksen myös puolisonsa tuloista. Niistä selviää, että Bill Clinton piti noina vuosina 540 maksettua puhetta, joista hän ansaitsi yhteensä 105 miljoonaa dollaria (noin 89 miljoonaa euroa). Se tekee n. 194 000 dollaria puhetta kohden. Samaan aikaan Hillary Clintonin vuosipalkka senaattorin työstä oli 145 000 dollaria.

Suuri osa omaisuudesta on käteisenä

Hillary ja Bill Clinton ovat sijoittaneet omaisuuttaan erikoisella tavalla. Clintonit ovat pitäneet valtavia summia käteisenä. Ainakaan veroilmoituksensa mukaan heillä ei ole juuri lainkaan pääomatuloja. Pariskunta on vältellyt sijoituksia, joista voisi syntyä poliittisesti arkaluontoisia eturistiriitoja. Clintonit näyttävätkin pitävän ison osan omaisuudestaan perinteissä paikassa eli pankkitilillä. Lisäksi varoja on ainakin liittovaltion velkapapereissa eli obligaatioissa.

Hillary Clinton on kyllä kertonut omista tuloistaan avoimemmin kuin yksikään muu jäljellä olevista presidentin tehtävään tavoittelevista poliitikoista. Hän on julkistanut veroilmoituksensa, ja puhujapalkkiot käyvät ilmi Clintonin omista ilmoituksista.

Silti iso osa amerikkalaisista pitää Hillary Clintonia erittäin epäluotettavana, jopa epärehellisenä. Clintonien talouskytköksistä on vuosien varrella paljastunut erikoisia asioita, joista osa liittyy perheen hyväntekeväisyyssäätiöön.

Valtava säätiö

Bill Clintonin suuri missio hänen presidenttikautensa jälkeen on ollut hänen nimeään kantava hyväntekeväisyyssäätiö. Vuonna 2001 perustettu säätiö tunnettiin pitkään nimellä William J. Clinton säätiö, sittemmin se on muutti nimensä Bill, Hillary & Chelsea Clinton -säätiöksi. Nykyisin se tunnetaan yksinkertaisesti Clinton-säätiönä.

Bill Clinton
Clintonien säätiön varat on kerätty lahjoituksina mm. yrityksiltä ja ulkomaisilta valtioilta. Justin Lane / EPA

Säätiö on kerännyt 15 vuoden aikana kahden miljardin omaisuuden. Omaisuus on saatu pääosin lahjoituksina muun muassa suurpankeilta, muilta yrityksiltä sekä lukuisilta ei-amerikkalaisilta tahoilta kuten ulkomaisilta hallituksilta.

Säätiön toimintaperiaate eroaa monista muista amerikkalaisista säätiöistä. Se ei pääosin lahjoita rahaa eteenpäin avustuksina, vaan pyörittää avustusohjelmiaan omana työnään. Tästä syystä sen rahankäytön puutteellista avoimuutta on arvosteltu.

Jopa Clintonien poliittiset vastustajat myöntävät, että säätiö tekee pääosin erinomaista työtä esimerkiksi maapallon köyhimpien terveydenhuollon edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Säätiö on niin suuri, että se on todella saanut aikaan merkittäviä saavutuksia.

Kokonaan toinen asia on se, ovatko kaikki säätiötä tukeneet tahot olleet vilpittömästi vain hyväntekeväisyyden asialla vai onko heillä muita intressejä. Säätiön suurimmat tukijat liike-elämästä ovat samoja tukijoita kuin Clintonien puheiden suurimmat maksajat, eli finanssialan jättiläisiä.

The Washington Post -lehden analyysin mukaan iso osa Hillary Clintonin presidentinvaalin tukijoista on tukenut myös Clintonien säätiötä.

Kiistanalaisimpia Clintonin säätiön tukijoita ovat ulkomaiset, siis ei-amerikkalaiset tahot. Esimerkiksi Omanin ja Kuwaitin hallitukset ovat tukeneet säätiötä. Yhdysvaltain laki kieltää jyrkästi vaalituen ulkomaisilta hallituksilta, mutta säätiöitä saa tukea.

Kazakstanin uraania ja Rosatom

Eräs Clintonien ja heidän säätiönsä erikoisimmista tapahtumasarjoista liittyy uraaniin ja Venäjään. New York Timesin tutkivat toimittajat ovat penkoneet tapahtumia, joista muodostuu vähintäänkin kummallinen kertomus siitä, miten Clintonien säätiön rahat kytkeytyvät poliittisen vallan käyttöön. Tällä tarinalla voi vielä olla merkittäviä vaikutuksia Hillary Clintonin presidentinvaalikampanjaan.

Vuonna 2005 Bill Clinton matkusti yhdessä kanadalaisen kaivossijoittaja Frank Giustran kanssa Kazakstaniin tapaamaan Kazakstanin itsevaltaista presidentti Nursultan Nazarbajevia. Tarkoitus oli edistää kauppoja, jossa Giustran kanadalaisyritys ostaisi Kazakstanin valtion omistamalta yhtiöltä uraanikaivoksia. Giustran yhtiö päätyi myöhemmin osaksi Uranium One -yhtiötä.

Bill Clinton kutsuttiin Moskovaan pitämään puhe. Siitä venäläinen investointipankki maksoi hänelle 500 000 dollaria.

Kazakstanissa ei suuria kauppoja ole mahdollista tehdä ilman maan presidentin suostumusta. Yhdysvaltain entinen presidentti toi kanadalaisyhtiölle sen toivomaa arvovaltaa ja kaupat saatiin tehtyä. Kazakstan on maailman ylivoimaisesti tärkein uraanin tuottaja, ja juuri näin hankitut kazakstanilaiset kaivokset ovat Uranium One -yhtiön tärkein pääoma.

Muutamia kuukausia Bill Clintonin Kazakstan-vierailun jälkeen Frank Giustra lahjoitti Clintonien säätiölle31,3 miljoonaa dollaria.

Nursultan Nazarbayev ja Hillary Clinton.
Hillary Clinton tapasi Kazakstanin itsevaltiaan presidentin Nursultan Nazarbajevin vuonna 2010 toimiessaan ulkoministerinä. EPA

Tarina ei kuitenkaan pääty tähän. Vuonna 2013 Rosatomista tuli Uranium One -yhtiön enemmistöomistaja. Venäjän ydinvoimanteollisuuden jättiläinen Rosatom on hankkinut omistukseensa merkittävän osan maailman uraanin tuotannosta. Tämä on ollut Venäjän valtion selkeä strateginen tavoite. Uranium One -kauppa oli tässä strategiassa aivan keskiössä.

Uranium One -yhtiöllä on suuria uraanikaivosomistuksia myös Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalaiskaivosten siirtyminen venäläisomistukseen vaati hyväksynnän useilta amerikkalaisilta liittovaltion viranomaisilta kuten maan ulkoministeriöltä. Tuolloin ulkoministerinä toimi Hillary Clinton. Hän kuului neuvostoon, joka hyväksyi kaupat.

Pian sen jälkeen kun venäläiset olivat ilmoittaneet aikeistaan ostaa nämä uraanikaivokset, Bill Clinton kutsuttiin Moskovaan pitämään puhe. Siitä venäläinen investointipankki maksoi hänelle 500 000 dollaria. Samalla kun Rosatom osti osia Uranium One -yhtiöstä, kanadalaisyhtiön johto tuki yli kahdella miljoonalla dollarilla Clintonien säätiötä.

Oliko näillä toimenpiteillä mitään osuutta siihen, että Yhdysvaltain viranomaiset lopulta hyväksyivät kaupan? Hillary Clintonin kampanja on kiistänyt ajatuksen jyrkästi.

Hillary Clintonin rahoista lisää illan A-studiossa TV1 klo 21.05.