Hammond-uruilla soittajia enemmän kuin koskaan – amerikkalaistaituri kertoo, mikä sen äänessä kiehtoo

Erityislaatuisella äänellä varustettu Hammond-urku jakaa mielipiteitä. Toisille soitin tuo mieleen halvan hissimusiikin, toiset kuulevat sen soundissa erityistä sielukkuutta. Suomessa vieraileva, maailman parhaimmaksi Hammond-urkuriksi kutsuttu, amerikkalainen Joey DeFrancesco sanoo, että soitin kuulostaa kamalalta, jos sitä ei osaa soittaa oikein.

kulttuuri
Joey DeFrancesco
Joey DeFrancesco soundcheckissä April Jazz -festivaaleilla Espoossa.Jari Kovalainen / Yle

Joey DeFrancesco avaa Hammondin puisen etukannen. Sen takaa paljastuu urkujen soitinmekanismi. Urku on auki ja valmiina mikitykseen. Espoon Kulttuurikeskuksessa on alkamassa urkutaiturin soundcheck, sillä hän esiintyy keskiviikkona 30 vuotta täyttävällä April Jazz-festivaalilla.

Amerikkalaisen DeFrancescon ura on vertaa vailla. Hän alkoi soittaa musikaalisessa perheessä ollutta Hammondia 4-vuotiaana. Oli vuosi 1975 ja tuolloin alkuperäisenlaisia Hammondeja ei enää juuri valmistettu. Sen soundi oli käynyt vanhanaikaiseksi.

DeFrancesco jatkoi silti uruilla soittamista, sillä hän oli rakastunut sen ääneen.

– Vaikka Hammond on elektroninen soitin, se on samalla myös hyvin akustinen. Siinä on myös hengellisyyttä ja siksihän urkuja soitetaan kirkoissa. Hammondin soundi on myös ihmismäinen ja sen voi tuntea kuunnellessaan.

Hammond
Hammondin tekniikka luo uruille omanlaisen soundin.Jari Kovalainen / Yle

Vain 16-vuotiaana DeFrancesco sai levytyssopimuksen Columbia Recordsilta. Saatuaan ensimmäisen albuminsa valmiiksi jazz-legenda Miles Davis kiinnitti hänet bändiinsä.

– Davisin kanssa soittaminen oli mahtavaa. Opin häneltä paljon ja siksi aloin soittaa myös trumpettia.

Hammondin uusi tuleminen

Hammond-urku patentoitiin 1930-luvulla ja aluksi sitä kaupattiin kirkoille pilliurkuja halvempana vaihtoehtona. Sen omaperäinen soundi tuli suurelle yleisölle tutuksi vasta, kun jazz-, blues- ja rockpiirit ottivat soittimen käyttöönsä. Urkua käytettiin paljon esimerkiksi 70-luvun alun progressiivisessa rockissa kuten Deep Purplen musiikissa.

Tämän jälkeen Hammondin arvostus laski, kun syntetisaattorit valtasivat alaa. Kun Joey DeFrancesco kiinnitettiin levy-yhtiöön vuonna 1988, Hammondin soundi tuntui jälleen ajankohtaiselta. Siitä alkoi sen uusi nousu.

Joey DeFrancesco
Joey DeFrancesco, 45, pääsi soittamaan jazz-legenda Miles Davisin yhtyeeseen 17-vuotiaana.Jari Kovalainen / Yle

DeFrancescon mukaan Hammondilla on tällä hetkellä enemmän soittajia kuin koskaan. Hänen mielestään nykyiset soittajat ovat parempia kuin osa 60-luvun soittajista, jotka eivät laittaneet lainkaan itseään likoon.

– Uudet soittajat soittavat Hammondia samalla tavalla kuin mekin. Ihmisiä voi huijata helposti, jos siinä ei ole fiilistä mukana. Nykyisin pitää olla enemmän soittotekniikkaa ja musiikistakin pitää tietää enemmän, sillä sekin kehittyy koko ajan.

Joillekin Hammondin ääni voi tuoda puistatuksia. Amerikkalainen Hammond-taituri sanoo, että urun ääni voi kuulostaa todella ärsyttävältä.

– Myös saksofoni voi kuulostaa hirveältä, jos sitä ei soita oikein. Samoin on trumpetin kanssa, jos sitä soittaa vain korkealta. Jos soitinta soittaa sydämestään, sen yhteyden kuulee.