1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kiistelty vedenottamo annetaan sukeltajien käyttöön – "Ei juomavesi sukeltamisesta saastu"

Pieksämäen Montolan avolouhos on erikoinen paikka. Sieltä on otettu juomavettä vuosikausia samaan aikaan kun louhoksen vedessä on harrastettu sukeltamista – kielloista huolimatta. Nyt vedenottamolla sukeltamiseen heltisi virallinen lupa.

Pieksämäen Montolassa sukeltajia houkuttaneessa vedenottamossa saa nyt sukeltaa luvan kanssa. Lupa heltisi Keski-Savon ympäristölautakunnalta torstaina vuosia jatkuneen kiistelyn jälkeen. Nykyään vettä johdetaan koteihin louhoksesta vain ani harvoin, joten terveysviranomaiset eivät näe sukeltamisen aiheuttavan terveysriskiä.

Montolan vedenottamo on kuuluisa paikka – surullisen kuuluisa. 70-luvulla kalkkikaivoksena toiminut avolouhos täyttyi kaivostoiminnan loputtua kalliopohjavedellä, ja 0,8 miljoonaa kuutiota kirkasta vettä alkoi houkuttaa useita tahoja. Tarjolla oli mahtava talousvedenlähde läheiselle asutukselle, mutta ei siinä kaikki: vesilaitoksen lisäksi vedellä täyttyneen kaivoksen potentiaalin tajusivat myös sukelluksen harrastajat.

Suomen pimeiden vesien sijaan kaivos tarjosi huikean sukellusalueen kirkkaassa vedessä, puhumattakaan jopa 140 metrin syvyyteen putoavista, veden alle jääneistä kaivoskuiluista.

Alkoi vuosikymmeniä jatkunut pattitilanne. Vuonna 1995 alueesta tuli virallisesti tärkeä pohjavesialue, ja parhaimmillaan vettä johdettiin louhoksesta jopa 3 000 kotitalouteen. Samaan aikaan sukeltajat hyödynsivät louhosta sukeltaen kirjaimellisesti toisten juomavedessä. Sukeltamista ei voitu kieltää, koska sukeltajilla oli maanomistajien lupa.

– Ei vesi sukeltamisesta saastu. Siellä on vettä niin paljon, että sukeltajista huolimatta vesi on puhtaampaa kuin Pieksäjärvessä. Kauhuskenaario on kuitenkin se, että joku sukeltajista hukkuisi, eikä ruumista löydettäisi heti. Vaikka vesi on silti puhdasta, mielikuva on hirveä. Otat hanasta lasin vettä ja mietit samalla, että tässä vedessä se ruumis siellä on, terveysvalvonnan johtaja Merja Voutilainen sanoo.

Kesti vuoteen 2004 saakka ennen kuin sukeltaminen kaivoksessa saatiin kiellettyä virallisesti terveydensuojelulain perusteella. Sukeltajat valittivat kiellosta eri oikeusasteisiin, mutta kielto pysyi voimassa. Avolouhosta ympäröivät aidat ja kaikenlainen kulkeminen alueella kiellettiin.

Pahin kävi toteen: sukeltaja hukkui vedenottamoon

Joukko sukeltajia löysi lakipykälistä porsaanreiän: he tekivät alueelle kaivosvaltauksen, jonka turvin pieni joukko sai sukeltaa louhoksessa kieltopäätöksestä huolimatta. Sukeltajat "tutkivat malmia" perustamansa Suomen kaivoshistoriallisen yhdistyksen oikeuttamana.

Terveysvalvonnan johtaja Merja Voutilainen ja rikottu aita vuonna 2012. Kuva: YLE / Jouni Kirvesmies

Sukeltaminen louhoksessa jatkui terveysviranomaisten mukaan paljon laajemmin kuin valtaus olisi oikeuttanut. Louhosta ympäröivät aidat rikottiin toistuvasti.

Vuonna 2008 sattui pahin mahdollinen.

– Se oli sellainen utuinen ja sumuinen viikonloppu marraskuussa. Sukeltamaan meni porukka, jolla oli kokenut konkarisukeltaja vetäjänään. Sukelluksen jälkeen muut nousivat pintaan, mutta porukan vetäjää ei näkynyt, Voutilainen muistelee.

Mies hukkui vedenottamoon. Mikä pahinta, häntä ei löydetty saman tien viikonlopun aikana eikä vielä viikon jatkuessakaan. Vaikka vesi louhoksessa on kirkasta, kalkki aiheuttaa veteen maitomaisia alueita, joiden läpi näkee huonosti.

– Olimme jo päättäneet, että jos mitään ei kuulu, vedenotto louhoksesta keskeytetään viimeistään perjantaina. Torstaina tuli tieto, että mies löytyi.

Ironista oli, että ruumiin etsinnöissä pelastuslaitoksen sukeltajia oli auttamassa sama porukka, jotka sukelsivat kaivoksessa luvatta – hehän tunsivat louhoksen parhaiten.

Onnettomuuden seurauksena viimeinenkin porsaanreikä sukeltamiseen suljettiin, kun kaivosvaltauksen tehneet sukeltajat saivat ministeriöstä kiellon toimintaan louhoksessa.

Kielto ei vaikuttanut: sukeltaminen louhoksessa jatkui, ja talousvesi louhoksesta virtasi yhä lähialueen koteihin. Vuonna 2013 sattui uusi onnettomuus, jossa sukeltaja menehtyi jo ennen kuin sukellus ehti kunnolla alkaa. Tällä kertaa menehtynyttä ei tarvinnut etsiä.

Nyt hygieniariski on häviävän pieni

Sukeltajat ovat pyytäneet lupaa sukeltamiseen säännöllisesti vuosien varrella. Lupaa ei ole voitu antaa, koska louhos on vedenottamo. Vuonna 2015 tilanne muuttui.

– Montola on tällä hetkellä niin sanottu vara-varavedenottamo. On marginaalinen mahdollisuus siihen, että vettä jouduttaisiin ottamaan talousvedeksi louhoksesta. Myös sukeltajien tilanne on olennaisesti muuttunut, sillä aiemmin lupaa pyytäneet ovat olleet yksittäisiä ihmisiä, ei esimerkiksi yhdistys. Nyt sukeltajat ovat järjestäytyneet ja perustaneet yhdistyksen, Voutilainen kertoo.

Keski-Savon ympäristölautakunta antoi luvan tietyin ehdoin. Louhoksen yksi sivuhaara on ehdottomassa sukelluskiellossa, ja jos sittenkin kävisi niin, että talousvettä pitäisi ottaa louhoksesta, on sukeltajien taivuttava lopettamaan sukellus, kunnes tilanne saadaan kuntoon.