HKO:n tuleva ylikapellimestari pistää persoonansa peliin – "Ei pidä tehdä niin kuin on aina ennenkin tehty"

Susanna Mälkki aloittaa syksyllä Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina. Taiteilija tuo mukanaan tuulia Ranskasta ja Yhdysvalloista. Heti avajaiskonsertissa kuullaan musiikkia, joka ei kapellimestarin mielestä ole orkesterin ominta ohjelmistoa.

musiikki
Susanna Mälkki.
Susanna Mälkki johtaa Helsingin kaupunginorkesteria kevääseen 2019 saakka.Stefan Bremer

Susanna Mälkki on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Syksyllä Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina aloittavasta taiteilijasta kohistaan myös Atlantin takana. Mälkki aloittaa ensi vuonna Los Angelesin filharmonikkojen päävierailijana ja lisäksi hän tekee joulukuussa Metropolitan-debyyttinsä New Yorkissa.

Suomalaisittain kiinnostavinta on, mitä kapellimestari aikoo tehdä vahvasta identiteetistään tunnetun HKO:n edessä. Kaudella 2016–17 painotuksia on kaksi: ranskalainen musiikki ja elävien säveltäjien musiikki.

Avajaiskonsertissa kuullaan muun muassa suomalaisten nykysäveltäjien Kaija Saariahon ja Magnus Lindbergin teokset, jotka eivät kapellimestarin mukaan ole HKO:n ominta ohjelmistoa.

– Onhan se hyvin luonnollista, että tulen sen kanssa, mitä olen kerryttänyt, eikä niin, että minun pitäisi yhtäkkiä muuttua ja tehdä niin kuin on aina ennenkin tehty, Mälkki toteaa.

– Saariaho ja Lindberg ovat olleet minulle tärkeitä maailmalla. Tässä on ikään kuin julistus, että mistä olen tulossa ja minne olen menossa.

Orkesterin tehtävänä myös sivistäminen

Ohjelmiston rungon muodostavat ranskalaiset suosikkisäveltäjät, kuten Claude Debussy, Maurice Ravel, Pierre Boulez ja Olivier Messiaen, mutta tutuiksi käyvät myös suurelle yleisölle tuntemattomammat tekijät.

Kevätkauden puolella kuullaan esimerkiksi Tristan Murail'n (s. 1947) Contes cruels, jossa solistin rooliin on kirjoitettu kaksi erivireistä sähkökitaraa. Myöhemmin esitetään Gérard Griseyn (1946–1998) teos Les espaces acoustiques.

– Kun ranskalaisesta musiikista puhutaan, niin jo ihan yleissivistyksen kannalta täytyy olla tietoinen, mitä on spektrimusiikki, ja sitä me tässä esittelemme. Konserteissa voi saada kokemuksia ja elämyksiä mutta myös lisätä tietämystä siitä, mitä taidekentällä tapahtuu.

Mitä on spektrimusiikki?

– Siinä tutkitaan musiikin akustisia elementtejä. Yksinkertaistettuna se on ikään kuin sointitaidetta.

Linkki taiteilijoiden välillä

Orkesterin vieraaksi saapuu syksyllä vastikään Birminghamin sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi nimitetty Mirga Gražinytė-Tyla, sellisti Steven Isserlis sekä pianistit Kirill Gerstein ja Jean-Efflam Bavouzet.

Kevään 2017 taiteilijavieraita ovat sopraano Dame Felicity Lott, pianisti Radu Lupu, sähkökitaristit Seth Josel ja Wiek Hijmans sekä kapellimestarit Osmo Vänskä ja Jukka-Pekka Saraste.

HKO:n eteen saapuvat myös Radion sinfoniaorkesterin solisteina hiljattain esiintyneet pianisti Jeremy Denk ja viulisti Leila Josefowicz, joka soittaa hänelle kirjoitetun, italialaisen Luca Francesconin teoksen Duende – The Dark Notes.

– Minulla oli hyvin mukava rooli olla matchmakerina säveltäjän ja solistin välillä.

Tehokkuus ja nopeus valttia

Mälkki tuo mukanaan myös pohjoisamerikkalaisia tuulia.

– Yhdysvallat on ollut fantastinen maa tehdä töitä. Siellä operoidaan hyvin korkealla tasolla – nopeasti ja tehokkaasti. Nopeus on sitä, ettei hukata aikaa epäolennaisiin asioihin.

Kevään uutiset Los Angelesista ja New Yorkista ovat jatkoa onnistuneille vierailuille New Yorkin, Bostonin, Chicagon, Philadephian ja Clevelandin orkestereiden edessä.

Mälkin johtamista kuvataan usein sanalla analyyttinen, mutta kapellimestarin mielestä musiikki ei ole pelkkää tutkimista. Tunteen välittämisessä vastuu on myös orkesterilla.

– Heittäytyminen versus analyyttisyys on todella hienossa tasapainossa amerikkalaisissa orkestereissa. Odotan yhteistyötä HKO:n kanssa tosi paljon, koska sillä on valtava potentiaali ja kyky heittäytyä.