"To hell with it" – kielitaito on muutakin kuin puhekieltä

Professori Sirkku Aaltonen kaipaisi yliopistoihin ei-natiivin englannin opetusta. Käytännön työelämässä pitää ymmärtää englantia muuallakin kuin briteissä tai Amerikassa. Myös sen tiedostaminen, miten eri tilanteissa puhutaan, on tärkeää. Englannintaito voi olla täydellistä, mutta puheessa liikaa kirosanoja.

Kotimaa
Rallienglanti on aina muodissa.
Rallienglanti on aina muodissa.Arvo Vuorela / Yle

Vaasan yliopiston englannin kielen professori Sirkku Aaltonen tietää, että puhumisen aloittaminen vieraalla kielellä vaatii rohkeutta, mutta on loppujen lopuksi yksinkertaista.

Aaltosen mukaan suomalaisten englanninkielentaito on rautaa, kun on kyse passiivisesta englannista. Englanninkielisiä sanoja bongataan mainoksista, tekstitetyistä elokuvista, sosiaalisesta mediasta – you name it.

– On mahdotonta välttää englantia jo kulkemalla Vaasan keskustan halki, Aaltonen naurahtaa.

Kiroilet liikaa

Moni pystyy kommunikoimaan kirjoitetun tekstin kautta, mutta eri asia on sitten se, että uskaltaa avata suunsa.

Olen joskus joutunut huomauttamaan, että sinulla on ihan täydellinen englanti, mutta kiroilet liikaa.

Sirkku Aaltonen, professori

– On tietysti huomattava, että jos on passiivinen kielitaito valmiina, ei siihen kovin paljon tarvita, että se lähtee tulemaan ulos, Sirkku Aaltonen sanoo.

Yhä useampi yliopisto-opiskelija on viettänyt pitkiäkin aikoja ulkomailla esimerkiksi vaihto-oppilaana niin, että on joutunut puhumaan vierasta kieltä. Näin opittu sanasto on kielenopetuksen vinkkelistä hyvää puhekieltä, mutta yliopistoympäristön kannalta slangia. ”To hell with it” ei sovi joka paikkaan, vaikka tekeekin vastaanottajalle viestin selväksi siitä, että jotain on pielessä.

– Olen joskus joutunut huomauttamaan, että sinulla on ihan täydellinen englanti, mutta kiroilet liikaa.

Erilaisia tapoja ääntää

Aaltosen mukaan suomalainen pyrkii englanninkielen ääntämisessä lähelle sen kirjoitusasua. Toisaalta, ei aitoon brittienglantiin tai amerikkalaiseen ääntämykseen aina ole tarvettakaan. Keskustelukumppanin englannin ääntämys esimerkiksi työkeikalla Espanjassa eroaa varmasti natiivista puheesta. Ääntämykseen tottuminen vie aikansa.

Vaasan yliopiston Englannin kielen professori Sirkku Aaltonen.
Vaasan yliopiston Englannin kielen professori Sirkku Aaltonen.Tuomo Rintamaa / Yle

Sirkku Aaltonen toivoisi yliopistojen kieltenopetukseen erilaisten englantien integroimista.

– Joskus törmää asenteeseen, että pitää olla natiiveja puhumassa englantia. Se on oikeastaan haitta, sillä oikeassa elämässä olet harvoin natiivien kanssa tekemisissä.

– Venäläinen puhuu englantia eri tavalla kuin kiinalainen.

Aina ei englannillakaan pärjää

Sirkku Aaltonen kertoo opastaneensa opiskelijoitaan siitä, että puhua voi millaista kieltä tahansa, kunhan tietää, mitä tekee. Sen ymmärtäminen, millaista englantia missäkin tilanteissa voi puhua, on tärkeää.

BBC:n nettisivut 22. huhtikuuta 2016
Englantia opitaan mm. netistä eri sivustoilta. Tässä BBC:n sivu 22.4.2016Hanne Leiwo/Yle

– Niin sanottu rallienglanti on paikallaan jossain tilanteessa, mutta työtä hakiessa en suosittele sitä, jos yhtenä tärkeänä asiana on kielellä toimiminen.

Toisaalta, on ihan yhtä tärkeätä varautua siihen, että maailmasta löytyy sellaisiakin kolkkia, joissa englannintaitokaan ei auta.

– Englannilla ei todellakaan pärjää kaikkialla maailmassa. Tarvittaisiin ehkä enemmän näkemystä siitä, että yhtäkkiä voi tulla maahan, jossa kukaan ei ymmärrä sitä ja englanti ei onnistu.