Suomalaisen mäkihypyn pelastus? Ammattimaisia uudistuksia tiedossa

Suomalaisen mäkihypyn nostaminen takaisin kansainväliselle huipulle vaatii päivittäiseen valmennukseen muutosta, yhteistyötä ja uusimman tutkimustiedon hyödyntämistä. Uusi valmennuskaksikko uskoo, että vaikuttamisen mahdollisuuksia on. Lopputulokseen vaikuttaa se, miten onnistumiset alkavat näkyä ulospäin.

urheilu
Mäkihyppääjä.
Tomi Hänninen

Mäkihypyssä eletään uutta aikaa, sillä ensimmäistä kertaa Suomen päävalmentajana toimii ulkomaalainen valmentaja. Itävaltalaisen Andreas Mitterin aisaparina kakkosvalmentajana aloitti muutama viikko sitten Puijon mäkimontusta tuttu Lauri Hakola, jolle myös Vuokatin urheiluopisto on tuttu paikka opiskelun ja siihen liittyvän tutkimustyön kautta.

Nyt alkaneessa työssä Hakola uskoo vaikuttamisen mahdollisuuksiin, jotka alkavat suomalaisen mäkihypyn uudelleenorganisoinnilla.

– Sitä emme tee Andreaksen kanssa kahdestaan, vaan yhteistyössä kaikkien mäkihyppyyn liittyvien toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä on sellainen tuntu, että eri toimijat sekä urheilijat ovat valmiita muutokseen, Hakola sanoo.

Eri toimijat sekä urheilijat ovat valmiita muutokseen.

Lauri Hakola

– Uskon, että ammattimaisesta ja menestyksekkäästä mäkihyppykulttuurista päävalmentajaksi tullut Mitter pystyy uskottavalla tavalla luomaan uudistuksia, jopa urheilijoiden päivittäiseen harjoitteluun.

Suomen menestys mäkihypyssä on ollut jo usean vuoden ajan heikoilla kantimilla, sillä esimerkiksi edellinen MM-mitali on vuodelta 2007.

Uusi aika alkaa

Alkuviikosta päävalmentaja Mitter ja hänen aisaparinsa Hakola tapasivat Jyväskylässä valmentajia ja urheilijoita. Valmentajien kanssa keskusteluissa päästiin jo melko pitkälle, ja asioiden konkretisointi alkaa lähiviikkoina.

Urheilijoiden kanssa kartoitettiin ominaisuuksia, joiden pohjalta harjoittelua viedään eteenpäin.

Mäkihyppääjä.
Tomi Hänninen

– Tällä hetkellä henki on sellainen, että meillä on vaikuttamisen mahdollisuuksia ja voimme tehdä hommasta paremmin toimivan. Toki viime kädessä se omat onnistumisemme ja niiden näkyminen ulospäin ratkaisevat sen, minkälaiset vaikutusmahdollisuudet ovat, sanoo Hakola.

Maajoukkueryhmän lisäksi organisoidaan uudelleen myös junioritasot, jossa jokaiselle ikäryhmälle laaditaan oma toimintakulttuuri.

– Asioiden toteuttaminen on vielä kesken, ja niistä voimme puhua sitten, kun asiat loksahtavat kohdalleen, sanoo Hakola.

Opiskelut kalkkiviivoilla

Viimeiset viisi vuotta Hakola on opiskellut Jyväskylän liikuntabiologianlaitoksella biomekaniikkaa. Jäljellä on enää gradun viimeistelytyö.

– Olen pystynyt yhdistämään opiskelun ja mäkihypyn,, josta olen soveltanut kaikki harjoitus- ja opinnäytetyöt. Meillä on liikuntabiologian laitoksella opettajana ja ohjaajana mäkihypystä tohtoriksi väitellyt Mikko Virmavirta, joten tämä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus lisätä tämän alan osaamista, kertoo Hakola tyytyväisenä.

Voimme tehdä hommasta paremmin toimivan.

Lauri Hakola

Opiskelun sisältämät projektit sekä siihen liittyvät tutkimukset ja niiden tulokset pyritään huomioimaan valmennuksessa.

– Nykyiseen työnkuvaani kuuluu yhtenä osana urheiluun ja mäkihyppyyn liittyvän uusimman tutkimustiedon yhdistäminen käytännön valmennukseen paremmin ja voimakkaammin kuin aikaisemmin, Hakola sanoo.

– Tutkimustieto tulee Vuokatin urheiluopiston kautta, jossa on menossa mäkihypyn ja yhdistetyn lajikehityshanke. Tämä tarkoittaa yhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja Vuokatissa sijaitsevan liikuntateknologiayksikön kanssa. Uskon, että siitä saadaan lisäarvoa lajivalmennukseen ja toimintaamme, sanoo Hakola.

Sotkamon K-90-mäki.
Sotkamon K-90-mäki.Julia Sieppi / Yle

Maajoukkueen osalta valmennus tapahtuu pitkälti Lahdessa ja keskikesän jälkeen Keski-Euroopassa. Syksyllä harjoittelua jatketaan Lahdessa, jo pelkästään siellä järjestettävien MM-kisojen vuoksi.

– Tämä on suunnitelma maajoukkueen osalta. Lisäksi eri valmennuskeskusten rooli on tärkeä eri urheilijoiden päivittäisessä valmennuksessa, toteaa Hakola.

Katse tulevaisuudessa

Vuokatin rooli keskeisenä harjoittelupaikkana on kiinni siellä olevista lajiharjoitteluolosuhteista. Siellä olosuhteet mäkihypyn osalta ovat tällä hetkellä pienempiä mäkiä lukuun ottamatta huonot, sanoo Hakola.

Vuokatinvaaralla olevan K-90 mäen tulevaisuus on vielä auki. Tiedossa on se, että mäki vaatii uusimista tai ainakin ison remontin, joka on tarkoitus aloittaa tänä kesänä, jos rahoitusasiat saadaan järjestykseen.

Tämä on ollut ainutlaatuinen tilaisuus lisätä tämän alan osaamista.

Lauri Hakola

– Mikäli hyppyrimäkiasia saadaan ratkaistua, voi hyvinkin olla, että Vuokatti on keskeinen osa harjoittelujärjestelmää. Mutta tästä on kuitenkin liian aikaista puhua. Mäkiongelman vuoksi Vuokatin painotus on jatkossa lasten ja nuorten harjoittelussa. Muutenhan Vuokatissa on huippuolosuhteet leireilyyn ja harjoitteluun, kertoo Hakola.

Mäkihypyssä ei kannata katsoa taaksepäin, vaan suunta on edessä. Lauri Hakola uskoo vakaasti parempaan tulevaisuuteen.

– Näköpiirissä on paljon innostavaa työtä, ja yritämme miettiä kirkkaasti, mitkä asiat ovat tärkeimpiä ja miten ne ratkaistaan hyvällä yhteistyöllä. En olisi lähtenyt tähän hommaan, jos en uskoisi vaikuttamisen mahdollisuuksiin.