Ranska riitelee: Kuka päättää musliminaisten pukeutumisesta?

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri paheksuu vaateketjuja, jotka myyvät eurooppalaisille musliminaisille suunnattuja mallistoja. Pariisilaiset yliopisto-opiskelijat ovat puolestaan tempaisseet hijabin käytön puolesta.

Yle maailmalla
Pariisin Sciences Po -yliopiston opiskelijat Lily ja Mathilde toivovat, että myös musliminaiset saavat pukeutua kuten he haluavat.
Pariisin Sciences Po -yliopiston opiskelijat Lily ja Mathilde toivovat, että myös musliminaiset saavat pukeutua kuten he haluavat.Annastiina Heikkilä / Yle

Useat vaatemerkit kuten Marks & Spencer, Mango, Uniqlo ja Dolce & Gabbana ovat tuoneet markkinoille länsimaissa asuville musliminaisille suunnattuja asuja. Vaatteita mainostetaan siveellisiksi eli ne ovat vartalon peittäviä sekä verrattain löysiä.

Suuri väittely tästä niin kutsutusta muslimimuodista on syntynyt sekulaarisessa Ranskassa, jossa on Euroopan suurin muslimivähemmistö.

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Laurence Rossignol on kuvannut vaatemerkkien toimintaa vastuuttomaksi. Hänen mukaansa uskonnollisten vaatteiden markkinointi tapahtuu naisten oikeuksien kustannuksella.

– Naisten vaatetus on kytköksissä heidän yhteiskunnalliseen asemaansa – eikä vartalon peittäminen varpaista leukaan yleensä edistä naisten vapauksia, ministeri sanoi uutiskanava BFMTV:n haastattelussa.

Rossignolin mukaan kyse on paitsi vallasta myös identiteettipelistä, joka ei välttämättä noudata tasavaltalaisia arvoja.

– Ranskassa asuviin muslimeihin kohdistuu aiempaa enemmän painetta salafististen ryhmien taholta, jotka pyrkivät vaikuttamaan esimerkiksi naisten käyttäytymiseen ja pukeutumiseen. Vaatemerkkien olisi hyvä tiedostaa tämä ja kantaa sosiaalinen vastuunsa.

Yliopisto-opiskelijat puolustavat kaikkien vapautta

Kaikki ranskalaiset eivät suinkaan jaa ministerin ajatuksia. Esimerkiksi arvostetun pariisilaisen Sciences Po -yliopiston opiskelijat järjestivät tällä viikolla

Islamilaista muotia esitellään vuosittain muun muassa Jakartan islamisilla muotiviikoilla. Kuvan malli käveli lavalla vuoden 2013 muotiesityksessä Indonesiassa.
Islamilaista muotia esitellään vuosittain muun muassa Jakartan islamisilla muotiviikoilla Indonesiassa.Bagus Indahono / EPA

tempauksen musliminaisten puolesta. Tavallista suurempi joukko opiskelijoita saapui luennoille huivi päässä, solidaarisuuden osoituksena muslimiopiskelijoille.

– Kaikilla pitäisi olla Ranskassa mahdollisuus pukeutua kuten he haluavat, myös musliminaisilla. Se on tärkeää etenkin nyt, kun muslimeihin kohdistuu terrori-iskujen takia tavallistakin enemmän ennakkoluuloja, sanoi päivän ajaksi hijab-huiviin sonnustautunut Mathilde.

Mathilden ystävä ja niin ikään huivipäinen Lily piti tasa-arvoministerin puheita omituisina.

– On harmillista, että naisten oikeuksista vastaava ministeri ymmärtää ja puolustaa vain osaa naisista.

Länsimaalainen muoti ei ole sitä paitsi mitenkään ongelmatonta tai erityisen tasa-arvoista, Lily sanoi.

Science Po:n opiskelijat protestoivat samalla huivikiellon laajentamisehdotuksia vastaan. Viime aikoina kun monet poliitikot, muun muassa pääministeri Manuel Valls, ovat ehdottaneet huivikiellon laajentamista valtion peruskouluista ja lukioista myös yliopistoihin. Presidentti François Hollande on tosin tyrmännyt idean.

Muslimimuoti jakaa myös feministejä

Muslimimuodista käytävä keskustelu kuvaa joka tapauksessa sitä hämmennystä, joka muslimivähemmistön asemaan ja uskontoon Ranskassa yhä liittyy. Pariisin terrori-iskut ovat lisänneet jännitteitä ja etenkin huivia käyttävät musliminaiset ovat joutuneet vihanpurkauksien kohteeksi aiempaa useammin.

Ranskalaiset feministitkään eivät tiedä, mitä uskonnollisesta muodista pitäisi oikein ajatella. Filosofi Simone de Beauvoirin edustaman klassisen feminismin puolustajat ovat tasa-arvoministerin kanssa samoilla linjoilla.

Toiset näkevät huivi- ja huntukiellot puolestaan valtion musliminaisia kohtaan harjoittamana rasismina.

– Muslimimuotia koskeva keskustelu on jatkoa Ranskan huntukiellon herättämälle polemiikille. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt ja keskustelu on siksi suorastaan hysteeristä, sanoi feminismin historiaa ja huivikeskustelua tutkinut Elle-lehden haastattelema Christine Bard.

Ranskalainen huivikiistely ei siis ole heti katoamassa, kuten ei myöskään eurooppalaisille muslimeille suunnattu ketjumuoti. Niin sanotussa muslimimuodissa kun liikkuu valtavia rahasummia: Asiantuntijoiden mukaan markkinan arvo on parin vuoden kuluttua noin 500 miljardia euroa.