Kirjaston karsiminen kuohuttaa Turun yliopistossa

Arvokkaan kirjakokoelman saama poistotuomio herättää närää Turun yliopistossa. Kirjaston hallintopäällikön mukaan hyllyistä poistetaan vain tutkimuksen kannalta tarpeetonta aineistoa.

kirjallisuus
Vanhoja kirjoja Turun yliopiston kirjaston arvokirjavarastossa.
Ennen vuotta 1840 julkaistut kirjat pääsevät Turun yliopiston arvokirjavarastoon säädeltyihin olosuhteisiin. Tuoreemmat teokset joutuvat poistoon.Jouni Koutonen / Yle

Kirjaston kansainvälisen kokoelman kohtalo on noussut viime päivien puheenaiheeksi Turun yliopistossa. Tuhansia niteitä ulkomaista kirjallisuutta ja tutkimusta joutuu pois hyllyiltä ja pääkirjaston maan alaisista varastoista.

Vuoden tieteentekijäksi viime lokakuussa nimetty erikoistutkija Mari K. Niemi pahoitteli keskiviikkona Suomen Kuvalehden blogissaan (siirryt toiseen palveluun), ettei säästöpaineiden kourissa olevissa yliopistoissa näytä enää olevan tilaa kirjallisuudelle.

Koska tilat maksavat, eivät turvassa ole edes aikaa, vaivaa ja rahaa käyttäen kerätyt arvokkaat kokoelmat. (Mari K. Niemi, Ylämaan kettu -blogi Suomen Kuvalehden sivuilla)

Hallintopäällikkö Merja Himanka vahvistaa, että Genera-kokoelmaksi kutsuttua aineistoa on uudelleen arvioitu jo muutaman vuoden ajan.

– Tieteenaloittain käymme läpi lainaushistoriaa, kaksoiskappaleet, poistetaan tieteenaloja, joita meillä ei opeteta eikä tutkita. Raivaamme tilaa vapaakappalekokoelmalle, joka kasvaa vuosittain noin 350 hyllymetriä, tiivistää Himanka.

Tarpeellisuutta arvioidaan yhteistuumin

Totta kai se aiheuttaa tunteita, kirjathan ovat arvokkaita sinänsä.

Merja Himanka

Tilanpuute tai säästöt eivät kuitenkaan ole ainoa kirjojen karsimiseen ajanut seikka.

– Tarkoituksenmukaisuus on yksi syy. Jos teokselle ei ole käyttöä, käytetään se tila johonkin muuhun. Puhutaan tietoaineiston elinkaaresta; hankitaan kirja, saatetaan käyttöön, seurataan sen käyttöä, poistetaan kun sitä ei enää tarvita. Ja hankitaan uusi.

Hallintopäällikkö Merja Himanka ymmärtää tieteentekijöiden närkästyksen kokoelmien karsimisesta.

– Totta kai se aiheuttaa tunteita, kirjathan ovat arvokkaita sinänsä. Mutta olemme tehneet tätä evaluointia yhdessä tiedeyhteisön kanssa, eli heillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä poistetaan. He saavat listat meidän teoksistamme ja voivat tulla tänne varastoon tekemään arviointia.

Ulkomaisten kirjojen kokoelmasta on jo poistettu liki neljännes, Himangan arvion mukaan hieman alle tuhat hyllymetriä. Pois on joutunut esimerkiksi sotatieteitä ja tekniikkaa, joita ei Turun yliopistossa opeteta. Arvioimatta on yhä humanististen tieteenalojen kirjallisuutta.

– Omilta tieteenaloiltamme on poistettu teoksia, joilla ei ole mitään lainaushistoriaa 1. tammikuuta 2008 jälkeen.

Osia kokoelmasta ympäri maata

Turun yliopiston kirjastolla on kuusi toimipistettä, joihin osa aineistosta on siirretty.

– Pääkirjasto Feeniksistä siirretään relevanteimmat aineistot tieteenalakirjastoihin, joissa ne ovat helpommin käytettävissä avokokoelmissa. Täältä suljetusta varastostahan ne täytyy tilata ja saa vasta seuraavana päivänä käyttöön.

Mitään korvaamatonta ei tapahdu kuin siinä mielessä, että se kirja ei ole meillä enää.

Merja Himanka

Teoksia on hallintopäällikkö Merja Himangan mukaan annettu myös muualle, kuten Helsingin yliopistoon ja Åbo Akademiin.

Vanhimmat opukset päätyvät lukkojen taakse tarkoin säädeltyihin lämpö- ja kosteusolosuhteisiin.

– Mitään ennen 1840 julkaistua emme poista, vaan kaikki näin vanha aineisto on siirretty arvokirjavarastoomme. Sieltä löytyy kaikkien tieteenalojen kirjallisuutta, vanhoja raamattuja, historian teoksia, ruotsalaisia väitöskirjoja 1600-luvulta ja niin edelleen.

Kaukolainoihin yhä mahdollisuus

Sosiaalisessa mediassa on harmiteltu korvaamatonta vahinkoa, jota ollaan tekemässä.

Turun yliopiston pääkirjasto.
Jouni Koutonen / Yle

– Mitään korvaamatonta ei tapahdu kuin siinä mielessä, että se kirja ei ole meillä enää. Lähetämme ison osan poistokirjoista varastokirjastoon (Kuopioon), josta sen saa lainaksi seuraavaksi arkipäiväksi. Ja koska tämä on ulkomainen kokoelma, nämä teokset ovat muiden maiden vapaakappalekokoelmissa ja todennäköisesti heidän muissakin kirjastoissaan. Meillä on kaukolainausmahdollisuus, eli kyllä näitä saa käyttöön, vaikka ne eivät meidän varastoissamme olekaan.

Hallintopäällikkö Merja Himanka ei usko, että yliopiston kirjakokoelmia jouduttaisiin tulevaisuudessa säästöpaineiden takia karsimaan.

– Totta kai evaluointi on jatkuvaa, eli aineistoa käydään säännöllisesti läpi. Mutta varmasti poistoja ei tule enää tällaisissa määrin. Painotamme tietenkin sähköisiä aineistoja, eli hankimme aineiston sähköisenä kun se on mahdollista.