Sarvi arvokkaampaa kuin kulta: Sarvikuonojen sarvikauppa halutaan laillistaa

Etelä-Afrikka haluaa pitää voimassa villieläinten salakaatoa ja metsästysmuistojen myyntiä koskevan kiellon. Hallitus haluaa jatkaa kieltoa. Osa kiellon purkamista vaativista aktivisteista sanoo, että kielto päinvastoin lisää salametsästystä.

Ulkomaat
Salametsästyksen kohteeksi joutuneita sarvikuonoja Waterbergin alueella Etelä-Afrikassa vuonna 2010.
Salametsästyksen kohteeksi joutuneita sarvikuonoja Waterbergin alueella Etelä-Afrikassa vuonna 2010.Riaan Kotze / EPA

Etelä-Afrikassa keskustelu käy kuumana erityisesti sarvikuonojen kohtalosta. Osa sarvikuonojen kasvattajista haluaa, että Aasian kasvavaan kysyntään eläinten sarvista pitäisi vastata laillistamalla sarvien myynti. Tuolloin sarvet sahattaisiin irti nukutetuilta sarvikuonoilta. Salakaadot harventavat eläinten kantaa luonnossa.

Etelä-Afrikka on maailman sarvikuonojen koti

Sarvikaupan laillistamisesta keskustellaan Johannesburgissa syyskuussa CITES-sopimusta ( Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus) koskevassa kokouksessa. Etelä-Afrikassa on noin 20 000 sarvikuonoa, noin 80 prosenttia koko maailman kannasta.

Sarvesta maksetaan 55 000 euroa kilolta

Sarvikuonon sarvi on kirjaimellisesti kultaakin arvokkaampaa. Siitä maksetaan enemmän kuin kultaharkosta tai kilosta kokaiinia. Sarvi on samaa ainesta kuin ihmisen kynnessä, keratiinia. Aasiassa, erityisesti Vietnamissa ja Kiinassa uskotaan, että sarvijauheesta on apua esimerkiksi syövän hoidossa. Kun yksi sarvi painaa keskimäärin kuusi kiloa, sen hinta nousee yli 300 000 euron. Summa on köyhille salametsästäjille lottovoitto.

WWF ja kasvattajat kalistelevat sarviaan

Maailman Luonnonsäätiö WWF pitää Etelä-Afrikan hallituksen linjausta myönteisenä. WWF:n mukaan laillinenkin kauppa voi vaikuttaa kielteisesti luonnossa eläviin sarvikuonoihin. Sarvikuonotuottajat pitävät kiellon jatkamista huonosti harkittuna lajin tulevaisuuden selviytymisen kannalta.

Salametsästäjät kaatoivat vuonna 2015 1200 sarvikuonoa. Sarvenhinta on ollut kovassa nousussa ja siksi myös kaatajat ovat liikkeellä. Useimmat rikolllisliigoista jahtaavat eläimiä Mosambikin puolelta. Metsästäjät tekevät iskuja rajan yli Krugerin kansallispuistoon.

Lähteet: Afp