Pisa-testeistä vastaava johtaja varoittaa suomalaisia: Hyvät tulokset eivät ole ikuisia

OECD:n koulutusosaston johtaja Andreas Schleicher herättelee suomalaisia huomaamaan, kuinka nopeasti muut maat ovat kirineet opetuksessa Suomen tasolle tai ohi. Hän pitää erityisen haitallisena, jos Suomi antaa koulujen tasoerojen kasvaa ja luonnontieteiden opetuksen rapautua.

Kotimaa
Andreas Schleicher
Andreas SchleicherOECD

Sakasalainen Andreas Schleicher johtaa OECD:n koulutusosastoa ja vastaa kansainvälisistä koululaisten Pisa-kokeista. Hän on seurannut Suomen koululaitoksen nousua 1970-luvulta maailman huipulle.

– Suomi on ollut hieno menestystarina ja malli muille. Monet ovat matkineet Suomen esimerkkiä.

Matematiikkaa, luonnontieteitä ja lukutaitoa testaavassa kokeessa Suomi oli viime vuosikymmenellä kärkimaa, mutta vuoden 2013 tuloksissa sijoitus oli pudonnut selvästi.

Schleicher varoittaa suomalaisia uskomasta sokeasti, että tilanne pysyy edes nykyisellään, hyvät tulokset eivät ole ikuisia. Hän on havainnut, että suomalaiset pitävät järjestelmän toimivuutta jossain määrin itsestäänselvyytenä.

– Siinä on suuri vaara, sillä maailma muuttuu nopeasti. Menestyäkseen nuorten pitää oppia nyt ja tulevaisuudessa aivan eri asioita kuin ennen. Ei sellaisia, jotka on helppo automatisoida.

Maailmassa on paljon maita, jotka suoriutuvat jo yhtä hyvin kuin Suomi, Schleicher muistuttaa. Hän ei kuitenkaan sano vielä olevansa erityisen huolissaan Suomen tilanteesta.

Luonnontieteitä tarvitsevat muutkin kuin insinöörit

Schleicher on laskenut, että jo viidentoista vuoden kuluttua Kiinan yliopistojen matemaattis-luonnontieteellistä ja teknillisistä tiedekunnista sekä insinööritieteistä valmistuu selvästi enemmän opiskelijoita kuin USA:ssa ja Euroopassa yhteensä.

Schleicher muistuttaa, että luonnontieteilijäksi ei valmistuta pelkästään yliopistossa, vaan pohja on luotava jo peruskoulussa.

– Suomikin painotti kouluissa ennen luonnontieteiden opetusta enemmän kuin nyt.

Hän korostaa, että vaikka luonnontieteissä on edelleen paljon työpaikkoja, kyse ei ole vain insinööreistä ja tiedemiehistä. Lähes jokaisen on tarpeen hallita luonnontieteitä arjessaan, ja koulun tehtävä on antaa nämä taidot, Schleicher sanoo.

Koulujen väliset tasoerot karkaavat helposti käsistä

Yksi Suomen vahvuuksista Pisa-tuloksissa on ollut tasavertainen koulutus. Vanhemmat ovat voineet luottaa siihen, että heidän lapsensa saavat hyvää opetusta missä tahansa koulussa.

Schleicher mainitsee, että Suomessa eri koulujen välisten suoritusten ero on vain neljä prosenttia, kun Saksassa se on viisikymmentä.

Tasoerojen kasvu johtaa Schleicherin mukaan noidankehään. Heti kun eroja tulee, vanhemmat alkavat etsiä parhaita kouluja lapsilleen ja huonommista kouluista tulee entistä huonompia.

– Ruotsissa näin on jo käynyt, ja se on yksi syy, miksi Ruotsin tulokset ovat heikentyneet dramaattisesti. Siellä on koulujen välillä enemmän eroja ja vaihtoehtoja. Se on laukaissut kehityksen, jota on vaikea hallita.

Opettajan pätevyys ratkaisee, ei luokan koko

Scheicherin mukaan tämän päivän koulut ovat huomisen talous. Hän ei vedä kuitenkaan suoraa yhteyttä budjettileikkausten ja koulumenestyksen välille, vaikka leikkaukset johtaisivat entistä suurempiin opetusryhmiin.

– Maailmassa on hyvin menestyviä maita, joissa on isoja luokkia. Tärkeintä on saada parhaat mahdolliset opettajat jokaiselle oppilaalle.

Schleicher mainitsee esimerkkeinä Shanghain, Singaporen ja Japanin. Niissä kaikissa on isoja luokkia, mutta silti ne menestyvät hyvin, koska opettajat ovat päteviä ja opetussuunnitelmat hyviä.

Maahanmuuttajat pitää nähdä mahdollisuutena

Maahanmuuttajien on epäilty heikentävät koulujen opetustuloksia. Schleicherin mukaan näin ei ole, vaan kyse on siitä, kuinka koulut pystyvät hyödyntämään maahanmuuttajien osaamista.

– Kanadassa ja Australiassa kouluissa on paljon maahanmuuttajia, mutta silti ne pärjäävät ihan hyvin. Ranskassa taas on käynyt päinvastoin.

Schleicherin mukaan maahanmuuttajaoppilaita on yhtä paljon parhaiden joukossa kuin kanta-asukkaitakin. Se edellyttää kuitenkin sitä, että maahanmuuttajat saavat tukea ja kieliopetusta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisee tänään uusia oppimistuloksia matematiikan osaamisesta perusopetuksen päättövaiheessa.