Hyvä ruokatunti on monen asian summa – onnistuneesta lounashetkestä hyötyvät kaikki

Ei ole sama missä ja kenen kanssa työpäivän lounaan syö. Yksin lounastava selittelee yksinäisyyttään ja seurassa puhutaan muusta kuin työasioista. Kaupunkisuunnittelussakin ruoka on läsnä, sillä ruokaa pitää olla tarjolla helposti ja hyvillä paikoilla.

Kotimaa
Kuva sisältä ravintola Savoysta.
Tuuli Toivanen / Yle

Työpäivän aikana nautittu lounas on monesti päivän sosiaalisin hetki. Työkavereiden kanssa keskustellaan päivän uutisista tai edellisen illan tapahtumista. Perataan jokaisen kuulumiset ja kotiasiat. Pääasia, ettei puhuta töistä.

– Palaverilounaat on eri asia, mutta paljon puhutaan maailman tapahtumista. Tarkoitus on irtaantua työstä, toteaa työpaikkalounaita tutkinut tutkijatohtori Inari Aaltojärvi.

Aaltojärveä kiinnostavat ne tekijät, jotka vaikuttavat lounaan kokemiseen ja elämyksellisyyteen. Itse ruoka, totta kai, mutta myös seura ja käydyt keskustelut, tuntemattomatkin kanssaruokailijat sekä tila ja äänimaisema kuuluvat listalle.

Merkityksettömiä eivät ole myöskään henkilön elämässä vaikuttavat muut ihmiset, vaikka he eivät lounasseurassa juuri olisikaan.

– Taustalla vaikuttavat normit, asenteet ja käyttäytymissäännöt yhdistettynä esimerkiksi tilaan. Se on monimutkainen sumppu asioita, Aaltojärvi miettii.

Yksin vai yhdessä?

Ruoka ja lounas on henkilökohtainen juttu. Joku viihtyy yksin tai vaikka kuulokkeet päässä omissa ajatuksissaan myös lounasta syödessään. Tällöin lounas tarjoaa tauon työstä – nollaushetken. Toki kyse voi olla myös temperamentista, Aaltojärvi muistuttaa.

Sosiaalisuus kuitenkin mielletään usein kuuluvaksi lounaaseen.

– Jos lounasta syö yksin, sitä selitellään kovasti.

Jos lounasta syö yksin, sitä selitellään kovasti.

Inari Aaltojärvi, tutkijatohtori

Tutkimuksessa lounasta syötiin ensimmäisenä päivänä ”normaalissa” tilassa. Seuraavana päivänä lounastilaan tehtiin erityinen äänimaisema, muokattiin esimerkiksi kattausta ja istumajäjrestystä – näin ruokailijat herkistettiin puhumaan kokemukseen vaikuttavista tekijöistä.

– Jo tässä vaiheessa voi sanoa, että sillä, mitä taustalla soi, on väliä. Liiallinen äänivyörytys syömisen aikana ei ole hyvä asia. Se kuormittaa ja stressaa.

Aaltojärvi tutkii myös tunnetiloja ennen ja jälkeen ruokailun. Jos lounaaseen sijoitetaan yhdeksisen euroa, odotetaan, että ruoka on itse tehtyä. Pahaa mieltä aiheuttaa ruoan laatu, kuten esimerkiksi einesten tarjoaminen.

– Jos taas tuli parempi mieli, viitattiin seurassa käytyihin hyviin keskusteluihin. Jos ruoka oli ok, ei sillä ollut enää niin merkitystä, sillä seura teki siitä hyvän kokemuksen.

Nainen syö lounaskeittoa.
Yksin työhuoneessa nautitut eväät tarjoavat toisille nollaushetken työn kiireistä.Henrietta Hassinen / Yle

Ruoka tekee kaupungin

Professori Ari Hynynen pohtii ruokaa arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Ruoka ja rakennettu ympäristö liittyvät tiiviisti toisiinsa, hän toteaa.

– Melkein voisi sanoa, että ruoka tekee kaupungin.

Meillä on hyvä lähikauppaverkosto ja olemme hyvässä asemassa

Ari Hynynen, professori

Hynynen muistuttaa, että kaupungista pitää löytyä ruokaa eri tilanteisiin ja kaupunkia suunnitellessa ruoan tarjonta on otettava huomioon.

– Ruokapaikkoja ja tuoreita elintarvikkeita pitää olla saatavilla mahdollisimman tiheässä verkostossa. Meillä on hyvä lähikauppaverkosto ja olemme hyvässä asemassa, samaa ei voi sanoa kaikkialla, Hynynen sanoo.

Hyvä lounas hyödyttää monia

Monitieteisessä Värinä-projektissa ruoan moniaistillisuuteen pyritään kiinnittämään huomiota. Tavoite on, että joskus joku saisi liike-elämässäkin tuloksista hyötyä toimintaansa.

Ari Hynynen toteaa, että arkkitehtuurisuunnittelun puolella on tiedostettu näköaistin dominoiva rooli, nyt ruoan suhteen visuaalisuuden rinnalle pyritään tietoisemmin nostamaan maku-, kuulo-, haju- ja tuntoaistit ja selvittämään niiden roolia valinnoissa. Yksi osa tutkimusta ovat juuri lounaat.

– Lounaan tarkoitus on, että ihminen jaksaa arjessa ja tehdä työtä. Hyöty siis lankeaa monelle, jos lounashetki on terveellinen ja rentouttava.

Värinä-projektin toteutuksessa ovat mukana Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuksen professori Ari Hynysen johdolla Turun yliopisto, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhteistyökumppaneineen.