yle.fi-etusivu

Reserviläisten siirtyminen sivariin jatkunut vilkkaana – "Täydennyspalvelus rikkoi ennakkoluuloja siviilipalveluksesta"

Alkuvuoden aikana täydennyspalvelukseen on hakeutunut noin 250 reserviläistä. Vaihtaminen siviilipalvelukseen on jatkunut samaa tahtia kuin viime vuonna, jolloin armeijan reservistä hakeutui täydennyspalvelukseen uusi ennätysmäärä, lähes tuhat ihmistä.

Kotimaa
Ville Tarpila.
Ville Tarpila suoritti asevelvollisuuden armeijassa, mutta vaihtoi myöhemmin reserviläisyyden siviilipalvelukseen. Derrick Frilund / Yle

Armeijaan meno oli helsinkiläiselle Ville Tarpilalle aikoinaan “automaattinen prosessi”. Hän oli juuri palannut Suomeen vaihto-oppilasvuodeltaan, ja armeija-aika lähestyi. Parikymppinen Tarpila päätyi suorittamaan asevelvollisuuttaan Upinniemen varuskuntaan sen suuremmin asiaa ajattelematta.

– Kaikki muutkin meni armeijaan, niin päätin mennä massan mukana, nyt 27-vuotias mies muistelee.

Nelisen vuotta sitten Tarpila päätti kuitenkin vaihtaa reserviläisyyden sivariin, kun hän oli kuullut radiosta täydennyspalveluksesta. Tarpilan syyt vaihtamiseen olivat osittain vakaumukselliset.

– Olin tutkinut paljon sotateollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja. Olin myös huomannut, että sotateollisuuden hyödyt olivat hyvin minimaaliset. Minulle oli tullut sellaiset tuntemukset, että väkivallalla ei voi rauhaa luoda, hän avaa.

Ville Tarpila.
Ville Tarpilalle reservistä siviilipalvelukseen siirtyminen oli luonteva ratkaisu, mutta armeijan käyminen ei kaduta.Derrick Frilund / Yle

Entistä useampi hakee täydennyspalvelukseen

Tarpilan tavoin täydennyspalvelukseen on viime vuosina hakenut entistä useampi armeijan käynyt. Kasvuun on vaikuttanut muun muassa Puolustusvoimien lähettämät reserviläiskirjeet ja puheet Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

– Yhteiskunnassa ja Euroopassa tapahtuu paljon sellaisia asioita, jotka saavat ihmiset miettimään omaa paikkaansa kriisiajan tilanteessa, kertoo Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen.

Yhteiskunnassa ja Euroopassa tapahtuu paljon asioita, jotka saavat ihmiset miettimään omaa paikkaansa kriisiajan tilanteessa.

Mikko Reijonen, siviilipalvelusjohtaja, Siviilipalveluskeskus

Reijosen mukaan täydennyspalveluksen suosion nousuun on vaikuttanut myös kasvanut mediahuomio.

– Yhä useammat ihmiset ovat saaneet tietoa, että reservistä voi myös siirtyä siviilipalveluksen puolelle.

Tänä vuonna täydennyspalvelukseen on hakeutunut jo noin 250 ihmistä. Siviilipalvelusjohtaja arvioi, että kokonaisuudessaan täydennyspalvelukseen hakevien määrä pysyy tänäkin vuonna alle tuhannessa.

Täydennyspalvelus oli hyvä kokemus

Täydennyspalvelukseen voi hakeutua missä tahansa vaiheessa varusmiespalveluksen jälkeen. Palveluksen kesto on Mikko Reijosen mukaan käytännössä viisi vuorokautta, vaikka siviilipalveluslain mukaan se voisi kestää enintään 40 päivää.

– Pyrimme siihen, että täydennyspalvelus antaisi sellaisia valmiuksia, jotka velvolliset voisivat yhteiskunnassa ja mahdollisessa kriisitilanteessa ottaa käyttöön, Reijonen avaa.

Ville Tarpila kuvailee täydennyspalvelusta kaikin puolin hyväksi kokemukseksi. Palveluksen aikana käytiin hänen mukaansa paljon rakentavia keskusteluita sekä tehtiin ensiapuharjoitteita ja muita käytännön toimia.

– Palvelus rikkoi ennakkoluuloja siviilipalveluksesta, Lapinjärvestä ja monesta muustakin asiasta, Tarpila summaa.

Ville Tarpila.
Ville Tarpila.Derrick Frilund / Yle

Maanpuolustushenki on edelleen vahva

Vaikka täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrä on lisääntynyt, ei sillä ole Puolustusvoimien mukaan käytännössä merkitystä Suomen koulutetun reservin vahvuuteen, joka on noin 900 000 ihmistä.

– Jokaisella asevelvollisella on lakisääteinen oikeus hakeutua siviilipalvelukseen, ja se on yksi tapa suorittaa maanpuolustusvelvollisuus. Tällä hetkellä sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta reservin määrään, toteaa everstiluutnantti Vesa Tohkanen.

Jokaisella asevelvollisella on lakisääteinen oikeus hakeutua siviilipalvelukseen.

Vesa Tohkanen, everstiluutnantti, Puolustusvoimat

Tohkasen mukaan ei olekaan nähtävissä merkkejä siitä, että suomalaisten maanpuolustushenki olisi reservissä heikentymässä. Myös itse asepalveluksen suosio on viime vuosina pysynyt vakiona.

– Kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen osuus on pysynyt viiden viime vuoden aikana samalla tasolla, eli yli kolme neljäsosaa ikäluokasta määrätään palvelukseen. Samaten siviilipalvelukseen hakeutuvien osuus on pysynyt vakiona, Tohkanen kertoo.

Vaikka Ville Tarpilalle siviilipalvelukseen siirtyminen oli luonteva ratkaisu, ei hän ole katunut armeijankaan käymistä

– Armeija oli omanlaisensa kokemus. Olihan se rynnäkkökiväärillä ammuskelu ja muu metsässä hilluminen ihan hauskaa, että en sitä kiellä. Mutta tykkään omasta ratkaisustani vaihtaa siviilipalvelukseen, eikä se ole kaduttanut. Tavallaan olen saanut kokemukset aidan molemmilta puolin, hän päättää.