Esteet uhanalaisen lohen kulkureitiltä poistumassa – Hiitolanjoen kalateiden rakentaminen saattaa alkaa vuoden sisällä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Hiitolanjoella toimiville energiayhtiöille luvat kalateiden rakentamiseen kolmelle voimalaitokselle. Rakentamisen pitäisi alkaa vuoden sisällä. Edessä voi kuitenkin olla uusi valituskierre.

kalat
Hiitolanjoen Kangaskoski
Laatokan lohi törmää vielä jonkin aikaa Kangaskosken voimalaitokseen Hiitolanjoella.Kari Kosonen / Yle

Hiitolanjoen kalatiet ovat vuosien väännön jälkeen ottaneet askeleen eteenpäin kohti toteutumista.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vantaan Energia Oy:lle ja Hiitolanjoen Voima Oy:lle luvat rakentaa kalatiet Lahnasenkosken, Ritakosken ja Kangaskosken voimaloille.

Vantaan Energia omistaa Lahnasenkosken voimalan ja Hiitolanjoen Voima Ritakosken ja Kangaskosken voimalat.

Ely-keskus pääosin tyytyväinen

Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Vesa Vanninen on pääosin tyytyväinen aluehallintoviraston päätöksiin.

– Niissä on selkeästi asetettu voimayhtiöille vastuu kalateiden rakentamisesta, Vanninen sanoo.

Nurinaa, mutta hyvin pientä sellaista, herättää se, että kalatiet eivät ole luonnomukaisia vaan ne pitää toteuttaa pääasiassa teknisinä.

– Luonnomukaista kalatietä voisivat käyttää useammat kalalajit. Teknisissä kalateissä portaat ovat aika korkeita. Niitä voivat käyttää lajit, jotka pystyvät nousemaan, Vanninen kuvailee.

Kuokat maahan ehkä jo vuoden sisällä

Energiayhtiöiden on aloitettava kalateiden rakentaminen vuoden kuluessa. Aluehallintoviraston päätöksistä voi kuitenkin valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen, joten rakentamisaikataulu voi vielä muuttua. Valitusaikaa on kuukausi.

– Olen melkein satavarma, että päätöksistä valitetaan, ely-keskuksen Vesa Vanninen hymähtää.

Hiitolanjoen kalateillä halutaan mahdollistaa äärimmäisen uhanalaisen Laatokan lohen nousu lisääntymisalueilleen. Nyt Venäjältä tulevien kalojen nousu tyssää Suomen puolella ensimmäisenä vastassa olevalle Kangaskosken voimalaitokselle.

Energiayhtiöt ovat aiemmin olleet haluttomia rakentamaan kalateitä. Korkein hallinto-oikeus velvoitti vuonna 2013 yhtiöt suunnittelemaan kalatiet.

53 kilometrin pituinen Hiitolanjoki kulkee Suomen ja Venäjän puolella. Suomessa se sijaitsee Rautjärvellä.