Nepal vuosi maanjäristyksen jälkeen: Jälleenrakennus takkuaa ja pelko säilyy

Peräti 2,5–3 miljoonan ihmisen arvioidaan elävän yhä väliaikaissuojissa Nepalissa. Byrokratia ja poliittiset kamppailut ovat hidastaneet jälleenrakennukseen lahjoitettavien varojen käyttöä.

Ulkomaat
Nepalilainen tyttö kantaa aaltopeltiä päänsä yläpuolella. Tytöllä on kirkkaanpunainen takki ja pipo. Taustalla näkyy vuoristoista maisemaa ja väliaikaiselta näyttäviä rakennelmia. Kauempana pieni joukko ihmisiä on aaltopeltikasan luona.
Nepalilaistyttö kantaa avustusjärjestön lahjoittamaa aaltopeltiä Gupsipakhassa Laprakin alueella Gorkhan piirissä. Alueen kylät tuhoutuivat pahoin maanjäristyksessä.Narendra Shrestra / EPA

Nepalin tuhoisista maanjäristyksistä on kulunut vuosi, mutta jälleenrakennus etenee hitaasti. Jopa noin 2,5 miljoonan ihmisen arvioidaan elävän edelleen väliaikaissuojissa. Maanjäristykset jättivät Nepaliin myös syviä henkisiä arpia.

– Valitettavasti silmiinpistävää on pelko. Ihmiset pelkäävät edelleen maanjäristystä. Jälkijäristykset ovat edelleen jatkuneet, vaikka nyt toki vähän harventuneet. Ne palauttavat muistot maanjäristyksestä ja pelon siitä, kannattaako panostaa mihinkään, kun uusi maanjäristys voi tuhota taas kaiken, Suomen Lähetysseuran aluetiedottaja Anni Takko kuvailee tunnelmia Nepalissa. Lähetysseura tekee kehitysyhteistyötä Nepalissa.

– Lapsissa huomaa selvästi, että normaali elämä ja normaali ilo on poissa. Pelko leimaa valitettavan paljon ihmisten hyvinvointia ja olemista.

Monet koulurakennukset tuhoutuivat maanjäristyksissä, joten lapset ovat käyneet koulua väliaikaisissa koulurakennuksissa, pellistä tai savesta rakennetuissa tiloissa. Samoin monet sairaalat toimivat teltoissa ja väliaikaistiloissa.

– Kaikkea leimaa väliaikaisuus ja se, että odotetaan muutosta, odotetaan jotain tapahtuvaksi, Anni Takko sanoo.

Byrokratia ja politiikka hidastavat rakentamista

Väliaikaissuojissa asuvat ovat kestäneet jo yhden sadekauden ja hyytävän talvikauden.

– He ovat nyt näiden yli selvinneet, ja toivovat, että jälleenrakentaminen voisi päästä vauhtiin, Takko sanoo.

Työt pitäisi saada vauhtiin ennen kuin uusi monsuunikausi iskee päälle.

– Ihmiset joutuvat ehkä uudestaan asumaan sadekauden peltimajoissa ja hyttysten purtavina. Kyllähän se aiheuttaa ihmisille toivottomuutta, Takko sanoo.

Nepalin maanjäristyksen kaltainen katastrofi kuormittaisi pahoin rikastakin maata, mutta Nepal on yksi maailman alikehittyneimmistä valtioista. Lisäksi poliittiset kamppailut ovat vaikeuttaneet tuen saamista perille.

Nepalin viranomaiset ovat arvioineet tarvitsevansa jälleenrakennukseen noin 7–8 miljardia dollaria. Lahjoittajat ovat luvanneet Nepalille 4,1 miljardin dollarin summan, mutta heikosti toimiva byrokratia tuntuu lamauttaneen avustusten saamisen perille asti.

Iäkäs nainen katselee maisemaa. Hänellä on kaulansa ja leukansa peittävä paksu tumma huivi ja tumma pipo, jossa lukee vihreillä kirjaimilla 'WE WILL RISE AGAIN'. Taustalla näkyy hökkeleitä sumuisessa vuoristomaisemassa.
Maajäristyksestä pahoin kärsineessä kylässä asuvan nepalilaisen naisen pipossa lukee: 'Me nousemme uudelleen.'Narendra Shrestha / EPA

Rakennusohjeita odotettiin vuosi

Kansallinen jälleenrakennusviranomainen NRA saatiin perustetuksi vasta viime joulukuussa, ja vasta viime perjantaina se sai valmiiksi säännöt ja ohjeet jälleenrakentamista varten.

Saadakseen valtiolta jälleenrakentamiseen luvatun noin 1800 euron tuen nepalilaisten pitää noudattaa sääntöjä. Myös avustusjärjestöt ovat odottaneet rakennusohjeistusta.

– Nyt vuosi maanjäristyksen jälkeen nämä säännöt ovat olemassa, ja nyt toivotaan, että jälleenrakentaminen voi todella alkaa. Pelkona on se, että nämä säännöt voivat edelleen muuttua, Suomen Lähetysseuran aluetiedottaja Anni Takko sanoo.

Yksi vaikea ongelma on, että maanjäristys iski myös vesilähteisiin. Siitä kärsii maanviljelyskin, kun kastelujärjestelmät olisi rakennettava uudelleen.

– Se on ollut yllättävän vaikea asia, että lähteet ovat muuttuneet eikä pelloille saada kasteluvettä, Anni Takko kertoo.

Punaiseen koulupuseroon ja harmaaseen mekkoon pukeutunut mustahiuksinen tyttö kävelee reippaasti pitkin kujaa, jossa talojen välissä on bambukepeistä tehtyjä rakennelmia.
Nepalilainen koulutyttö kiirehtii tunnille Katmandussa. Bambukepit tukevat maanjäristyksen vaurioittamia taloja.Narendra Shrestra / EPA

Kauppasaartokin iski ihmisiin

Ikään kuin Nepalin tilanne ei olisi ollut riittävän vaikea, uuden perustuslain laatiminen kiristi poliittisia tunnelmia. Eteläisen Tarain alueen madhesi-väestö koki uuden perustuslain jatkavan heidän syrjimistään Nepalin hallinnossa. Nepalin politiikkaa ovat hallinneet vuoristoseutujen ylemmät hindukastit.

Madhesi-puolueiden nostattamat protestit pysäyttivät rajaliikenteen Intian ja Nepalin rajalla syyskuun alusta neljäksi kuukaudeksi. Nepalin hallitus syytti saarrosta naapurimaata Intiaa. Intia on kiistänyt syytökset.

– Tavallisten ihmisten elämään se vaikutti hyvin paljon. Polttoaineista, kaikista materiaaleista ja keittämiseen tarvittavasta kaasusta oli kova pula. Jälleenrakentamismateriaalien hinnat jopa kolmin- tai nelinkertaistuivat, Anni Takko kertoo Nepalista.

Maanomistus herättää kysymyksiä

Avustusjärjestö Oxfam varoittaa raportissaan (siirryt toiseen palveluun), että tuhannet ihmiset, varsinkin naiset, voivat jäädä vaille jälleenrakennustukea maanomistuskysymysten takia.

Nepalissa naiset harvoin omistavat maata tai sitä ei ole rekisteröity heidän nimiinsä. Maattomat kotitaloudet ovat köyhiä ja haavoittuvaisia. Usein kyseessä ovat kastijärjestelmän alimmalla portaalla olevat dalitit tai järjestelmän ulkopuolella olevat janajati-väestön jäsenet.

Nämä ihmiset jäävät entistäkin vaikeampaan asemaan, jos Nepalin hallitus jakaa tukia vain perheille, jotka kykenevät todistamaan omistaneensa maata ennen maanjäristystä.