Kahvifestivaalien kulinaristit kokeilivat viljasta paahdettua kahvinkorviketta

Sotavuosina kahvia säännösteltiin ja tilalle kehitettiin viljasta, juureksista tai vaikkapa voikukasta keitettyä korviketta. Tuusulan Lottamuseo maistatti kahvinvastiketta Pohjoismaiden suurimmassa kahvitapahtumassa Helsingissä.

Kotimaa
Helsinkiläiset Suvi Rantonen ja Aapo Kojo maistoivat kahvinvastiketta Helsinki Coffee Festivalilla lauantaina. Tarjoilijana Lottamuseon lottakanttiinin emäntä Tuija Keskinen.
Helsinkiläiset Suvi Rantonen ja Aapo Kojo maistoivat kahvinvastiketta Helsinki Coffee Festivalilla lauantaina. Tarjoilijana Lottamuseon lottakanttiinin emäntä Tuija Keskinen.Vesa Marttinen / Yle

Indonesialaisia erikoiskahveja, japanilaista matcha-teetä, luomusertifioitua espressoa, Tom of Finland -suodatinkahvia... Helsingin kahvifestivaaleilla on tarjolla valtava määrä mitä mielenkiintoisimpia kahvimaailman erikoisuuksia.

Kaiken tämän keskellä päivystää Tuusulan Lottamuseo, jonka messupisteellä tarjoillaan jotain ihan muuta. Tarjolla on korviketta – tai jos ihan tarkkoja ollaan, vastiketta.

– Sota-aikaan tarjoillussa vastikkeessa ei ollut mitään muuta kuin paahdettuja viljoja, kertoo Lottakanttiinin emäntä Tuija Keskinen.

Korvike korvattiin vastikkeella

Suomessa kahvin säännöstely alkoi syksyllä 1939, pari kuukautta ennen Talvisodan syttymistä. Alkuun kahvinkorvikkeessa oli 25 prosenttia kahvia ja 75 prosenttia viljaa.

Sodan pitkittyessä elintarviketilanne heikkeni entisestään ja myös mittasuhteet muuttuivat. vuonna 1942 korvikkeeseen sekoitettiin enää 15 prosenttia oikeaa kahvia.

Korviketta jaettiin viimeisen kerran huhtikuussa 1943. Tämän jälkeen siirryttiin valmistamaan kahvinvastiketta, joka ei enää sisältänyt yhtään oikeaa kahvia. Sitä samaa on nyt tarjolla kahvifestivaalikansalle.

"Viljainen maku"

– Ei tässä juurikaan kahvi maistu. Aika marjainen maku. Ei tätä ehkä joka aamu viittisi juoda, sanoo helsinkiläinen Henrik Nuuttila.

– Vähän viljainen maku. Ehkä lähempänä teetä kuin kahvia, puntaroi helsinkiläinen Elina Kärkkäinen.

– Mitään vastaavaa en ole aiemmin juonut. Mutta ei tämä huonoa ole, sanoo hämeenlinnalainen Johanna.

Lottamuseon tarjoama vastike sisältää paahdettua ohraa, ruista ja sikurijuurta.

– Ne ovat niitä perusraaka-aineita. Sikuri tuo makuun vähän makeutta ja pehmeyttä, Lottakanttiinin emäntä Tuija Keskinen sanoo.

Mitään yhtä ja yksiselitteistä reseptiä ei kahvinkorvikkeelle tai -vastikkeelle ole olemassa. Pula-aikaan ainesosiksi kelpasivat muun muassa voikukka, juolavehnä, sokerijuurikas ja sikuri.

Joskus myös paahdettu porkkana, punajuuri, nauris tai palsternakka. Jopa paahdettuja perunan kuoria ja tammenterhoja hyödynnettiin.

– Se oli hyvin yksilöllistä tai emäntäkohtaista, mitä vastikkeeseen tai korvikkeeseen laitettiin. Pula-aika perustui muutenkin siihen, että käytettiin vain niitä raaka-aineita, mitä oli saatavilla. Silloin täytyi olla kekseliäs ja innovatiivinen, Keskinen sanoo.