"Teen tätä niin kauan kuin annetaan tehdä" – etsintäryhmä suuntaa jälleen hakemaan poikia kotiin rintamalta

Mika Albertsson otti lomaa töistä, jotta voi maksaa kunniavelkaansa sotaveteraaneille. Hän ja hänen ryhmänsä on tuonut rajan takaa Suomeen 300 sotavainajaa 20 vuoden aikana. Omaiset ovat helpottuneita, kun kaatuneiden kohtalo viimein ratkeaa.

Kotimaa
Mika Albertsson Lappeenrannan sankarihautausmaalla
Mika Albertsson Lappeenrannan sankarihautausmaallaPyry Sarkiola / Yle

– Voit vain kuvitella sen tunteen, kun löydämme suomalaisen jäänteitä. Se ei ole jokapäiväistä, mutta se on palkitsevinta, Mika Albertsson kuvailee.

Hän on jo 20 vuoden ajan lumien lähdettyä suunnannut itärajan taa etsimään sotavainajia ryhmänsä Taipaleen kanssa. Siinä ajassa Taipale on tuonut kotimaan multiin 300 sotilaan jäänteet.

Kaikkiaan Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen alaisissa etsinnöissä on tuotu noin 1300 sotavainajaa Suomeen vuoden 1992 jälkeen, jolloin Suomi ja Venäjä sopivat yhteistyöstä. Noin 300 sotilasta on kyetty tunnistamaan. Tuhansia miehiä on edelleen hukassa.

Helpostus orvoksi jääneille

Albertssonille on vuosien saatossa kertynyt unohtumattomia tarinoita etsinnöissä.

Ehkä mieleenpainuvin olin tarina Talissa kaatuneesta, jonka rintataskusta löytyi tutti. Monien käänteiden jälkeen tutille löydettiin omistaja Ruotsista. 3-4-vuotias tytär oli antanut isälleen tutin tämän lähdettyä viimeistä kertaa rintamalle.

Albertsson kokee, että etsinnöille on vankka tuki. Omaiset ovat helpottuneita, kun tieto kohtalosta varmistuu.

– Tänäkin päivänä tulee omaisilta pyyntöjä, jotta voisiko enoa tai isää lähteä etsimään. Myös nuoriso on antanut arvon työllemme.

Kolme poikaa soittelee Albertssonille kysyäkseen isästään. Albertsson vakuuttelee aina, että kaikki tehdään, mitä pystytään. Etsintöjä tehdään vapaaehtoisvoimin. Majoituskustannuksia saatetaan korvata.

Yhtenä vuonna Kiestingin korpeen otettiin mukaan kaksi poikaa, jotka eivät koskaan olleet tavanneet isäänsä. He saivat itse kaivaa ja puhdistaa isänsä.

– Siinä ympyrä jälleen sulkeutui. Ja minkälainen kokemus se heille oli!

Lappeenrannan sankarihautausmaa
Pyry Sarkiola / Yle

Nimi tekohampaissa auttoi tunnistuksessa

Helpoiten vainajan henkilöllisyyden selvittää, jos jäänteistä löytyy tuntolaatta. Mutta esimerkiksi Äyräpäässä monelta vainajalta oli viety tuntolaatta sotasaaliina. Tunnistus voi onnistua myös luista tai sotilaan esineistä.

Yhdessä tapauksessa vainaja onnistuttiin tunnistamaan tekohampaista. Sotilas oli kirjoittanut oman nimensä hampaiden taakse.

Tekniikan kehittyminen on auttanut etsinnöissä. Metallinpaljastimet ovat nykyisin parempia, gps-laitteet vievät samantien oikeaan paikkaan. Tunnistamisessa dna-testi voi auttaa selvityksessä.

Sotavainajat multiin juhlavuonna

Mika Albertsson ja muutama muu Taipaleeseen kuuluva suuntaa jälleen parin viikon kuluttua Taliin. Talven aikana on onnistuttu tekemään hyvää taustatyötä, eikä haahuiluun mene enää aikaa. Varsinaista tavoitetta etsinnöille ei kannata asettaa, mutta ryhmä on tyytyväinen yhteenkin sotavainajaan.

– Teen tätä niin kauan kuin annetaan tehdä. En vaihtaisi päivääkään. Tässä maksetaan kunniavelkaa veteraaneille, Albertsson perustelee.

Ensi vuoden toukokuussa on Albertssonille tärkeä päivä. Kaatuneitten muistopäivänä viime ja tämän vuoden tunnistamattomien sotilaiden jäänteet haudataan näyttävin menoin Lappeenrannan sankarihautausmaalle. Tilaisuuteen panostetaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden arvokkuudella.