Korppi osoittautuu aina vain älykkäämmäksi

Ruotsalaistutkimus todistaa, että korppi tajuaa esineiden samankaltaisuuden. Itävallassa puolestaan tutkittiin sitä, ymmärtääkö korppi, että toisilla yksilöillä on omat ajatuksensa ja aikeensa.

Ulkomaat
Korppeja kuvattuna Kuhmon Viiksimossa.
Korppeja kuvattuna Kuhmon Viiksimossa.Jarno Kuusinen / AOP

Korpit ovat tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa osoittautuneet yhtä taitaviksi ongelmien ratkojiksi kuin simpanssit, vaikka lajien aivoilla on 26-kertainen kokoero. Tutkimus on uusi naula sen vanhan käsityksen arkkuun, että suuret aivot tarkoittaisivat muita enemmän älyä.

Lisää näyttöä antoivat naakat ja varikset saamalla testeistä paremmat pisteet kuin bonobot ja gorillat, jotka niin ikään kuuluvat eläinmaailman älyköihin tavalla, jolla ihminen älyn määrittelee.

Lundin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistui kuusi korppia, kymmenen uudenkaledonianvarista ja kymmenen naakkaa. Kaikki olivat aikuisia.

Kokeessa pantiin ruokaa läpinäkyvään sylinteriin, jossa oli reikä molemmissa päissä. Linnut saivat katsella, miten ruoka pantiin sisään, ja niille myös näytettiin, miten sen saa pois. Sitten alkuperäinen sylinteri korvattiin toisella, johon jälleen pantiin ruokaa.

Täydet pisteet korpeille

Tutkijat halusivat nähdä, tajuavatko linnut, että ruokaan pääse käsiksi tämänkin putken päästä, vai yrittävätkö ne nokkia sen kylkeen reiän. Jos niin olisi käynyt, siitä olisi merkitty kokeessa miinus

Niin ei korpeille tarvinnut tehdä. Ne saivat kokeessa täydet pisteet, kuten simpanssit aiemmin tehdyissä testeissä. Naakat oivalsivat jujun 97-prosenttisesti ja varikset 92-prosenttisesti.

Bonoboilla ja gorilloilla prosenttiluvut ovat 95 ja 94. Gorillan aivot ovat miltei sata kertaa niin suuret kuin kokeeseen osallistuineilla lintulajeilla.

Tutkimus on vapaasti luettavissa brittiläisen Royal Societyn Open Science -sivustolla (siirryt toiseen palveluun).

"Mielen teoria" ei olekaan ihmisen yksinomaisuutta

Wienin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) korppitutkijat kertoivat aiemmin tänä vuonna havainneensa korpeilla ominaisuuden, jollaisen luultiin pitkään olevan ihmisellä.

Tuo mielen teoriaksi kutsuttu käsite tarkoittaa, että yksilö tajuaa, että muillakin on oma tietoisuus ja omat aikeet ja tunteet. Vasta viime aikoina on alettu saada näyttöä siitä, että mielen teoria saattaa päteä ihmisen lisäksi myös joihinkin apinoihin ja lintuihin.

Korpeilla on tapana kätkeä ruokaansa. Tutkijat totesivat korpin muuttavan käytöstään, jos se arvelee toisen korpin näkevän sen puuhat. Kokeet kumosivat sen epäilyksen, että eläin reagoi vain näköhavaintoihinsa, kuten jotkut tutkijat ovat epäilleet.

Kokeessa korppi piilotti sille annetun makupalan paljon tavallista nopeammin, kun väliseinän takana kuului kovaäänisestä toisen korpin raakkumista. Korpille oli sitä ennen näytetty, että seinässä oli kurkistusaukko. Koekorppi myös vältti palaamasta kätkölleen, toisin kuin se normaalisti olisi tehnyt.