Viimeisen jäljellä olevan runonlaulajan kotitalon kunnostus on iso urakka

Ilomantsin kunta aikoo ostaa valtiolta runonlaulaja Simana Sissosen kotitalon ja lahjoittaa sen sukuseuralle. Sissolan pirtti on rakennettu 1800-luvun alussa. Suojeltujen rakennusten kunnostaminen ja ylläpito on vaativa urakka Sissosten sukuseuralle, jossa on noin 50 jäsentä.

Kotimaa
Jorma ja Hilkka Sissonen runonlaulaja Simana Sissosen pirtin edessä Ilomantsissa.
Esa Huuhko / Yle

Etevimmäksi Suomen puoleisessa Karjalassa asuneeksi runonlaulajaksi mainitun Simana Sissosen kotitalo seisoo Mekrijärven rannalla Ilomantsissa.

Pihassa on useita aikaa ja elämää nähneitä harmaita hirsirakennuksia: Simanan pirtti, Iivanan pirtti, aitta, savusauna, entinen navetta ja lato. Pirtti on rakennettu 1800-luvun alussa.

Ilomantsin kunta lahjoitti Sissolan 1990-luvun alussa Museovirastolle. Alue on nykyisin Senaattikiinteistön omistuksessa. Ilomantsin kunta aikoo ostaa paikan takaisin itselleen 5 000 eurolla ja lahjoittaa sen edelleen sukuseuralle.

Perusteena on se, että Mekrijärven Sissola on ainoa jäljellä oleva runonlaulajan kotitalo pihapiireineen. Se on osa kansallista, kulttuurihistoriallista rakennusperintöä.

"Pärepuita on jo kyselty"

Museokäytössä säilytettävän pihapiirin isoin urakka on pärekattojen uusiminen. Esimerkiksi pirtin katto on tällä hetkellä pressun suojassa. Sissostensukuseuran (siirryt toiseen palveluun)jäsen Hilkka Sissonen kertoo, että remontti on arvokas.

No tuota EU-rahhaa elikkä Leader-hankkeesta on luvattu ihan vakavasti.

Jorma Sissonen

– No jotain 70 000 euroa on rakennusliikkeen tekemä arvio. Se on kova hinta. Tai siinä on paljon työtä, se maksaa.

Sukuseuran jäsen Jorma Sissonen kertoo, että urakkaan haetaan EU-rahoitusta.

– No tuota EU-rahhaa elikkä Leader-hankkeesta on luvattu ihan vakavasti, mutta sieltä tullee vain 50 prosenttia. Sillä tehdään mihin se riittää.

– Pärreitä pitää ruveta hankkimaan. Pärepuita on jo kyselty. Ja sitten asiantuntijoita, jotka tietävät, mikä on hyvä pärepuu. Niitä sitten kaataa, pätkiä ja höylätä pärettä, Jorma Sissonen kertoo.

Veret seisauttava runonlaulaja

Simana Sissonen oli muutakin kuin runonlaulaja. Hän oli aikansa mahtimies, jonka kerrotaan omistaneen kaksi tilaa Ilomantsissa.

– Hän oli semmonen iso ja roteva, tummaihoinen mies, Jorma Sissonen kuvailee.

Jonkunlainen kansanjohtajuus hänessä oli. Joku sanoi noidaksikin.

Hilkka Sissonen

– Jonkunlainen kansanjohtajuus hänessä oli. Joku sanoi noidaksikin. Mutta tämmöstä verenseisauttamista ynnä muuta, kansanparannusta, Hilkka Sissonen jatkaa.

Simana Sissosen laulamat runot sisältyvät uuden Kalevalan tarinoihin, mutta Elias Lönnrot ei tavannut häntä runonkeruumatkoillaan. Perimätiedon mukaan ortodoksi Sissonen oli parantanut kirveellä jalkaansa lyöneen miehen hengenvoimillaan. Tästä ei tykätty luterilaisessa pappilassa.

– Todennäköisesti papit suuttuivat tästä. Sitten kun Lönnrot meni kysymään, että mistäs löytyis runonlaulaja, niin eipähän tänne osoitettu, kun tämä oli noita, Simana, Jorma Sissonen kertoo.

Ilomantsin kunnanvaltuusto päättää Sissolan kaupasta 9. päivä toukokuuta.