Nyt keitetään viinalla – Sekopäisestä ideasta syntyi reseptikirja

Vanha sanonta on, että viina menee ruuassa hukkaan. Oululaiskaksikko päätti todistaa, että eipäs muuten mene. Syntyi Viinakeittokirja, johon tietokirjailija Jonna Pulkkinen ja kokki-valokuvaaja Merja Ruotsalainen laativat yli 60 alkoholilla höystettyä reseptiä. Ja kun kummankin juuret ovat Lapissa, oli lähiruuan ja -juoman suosiminen itsestään selvää.

Kotimaa
Viinakeittokirjan tekijät valokuvaaja Merja Ruotsalainen ja tietokirjailija Jonna Pulkkinen
Merja Ruotsalainen (vasemmalla) otti kirjaan kuvat ja Jonna Pulkkinen kirjoitti reseptit talteen. Kirjan ruuat kaksikko kehitti ja kokkasi yhdessä. Muutama klassikkoruoka reseptien joukossa on, mutta niistä on mainittu erikseen.

Pulkkisen Jonna oli jo kirjoittanut useamman alkoholijuomista kertovan tietokirjan. Kaikki alkoi Jallusta, jatkui Kossuun sekä myöhemmin kieltolakiin. Ja sitten piti kokeilla keittiössä jotain uraa uurtavaa.

– Mie olen noista viinahommeleista kirjoitellut aikaisemminkin. Ja niihin olen aina myös sellaiset menukokonaisuudet koonnut Jaloviinasta ja Koskenkorvasta. Se on aina ollut lähellä sydäntä. Mutta sitten yksi kaveri totesi minulle ääneen tämän asian, mitä olin salaisesti takaraivon pohjukassa miettinyt, että "koska tullee viinakeittokirja".

Ruotsalaisen Merja taas oli ottanut jo aiemmin valokuvia Jonnan kirjoihin. Ja kun Jonna kysyi häneltä, että tehdäänkö Viinakeittokirja, niin kokkiyrittäjähän lähti mukaan. Merjan kuvissa näkyy rakkaus ruokaan ja luonnonvaloon.

– Mä rakastan luonnonvaloa ja luonnonvalolla kuvaamista. Ja sit mulla on kotona sellainen ihana ikkuna, minkä ääressä on hyvä kuvata. Se oli se oikeestaan, mikä oli se johtoajatus. Ja sitten se, että pääsee sen oman näkemyksen tuomaan. Jonna ei hirveesti ole rajoittanut sitä, että miten mie kuvaan, että olen saanut ihan itte valita.

Lähtökohtana lähiruoka

– Me ollaan Lapista, niin siellä paikallisten tuotteiden käyttö – mitä haetaan mettästä ja näin poispäin – on varmasti meillä selkärangassa. Me halusimme tuoda sen myös tähän kirjaan mukaan tietenkin. Tämä ei ole kuitenkaan oululainen keittokirja, vaikka me paikallisuutta siinä suosimmekin, vaan tässä on tarkoitus herättää ihmiset katselemaan hieman ympärilleen. Että varmasti löytyy tällaisia lähituottajia ihan läheltä, ollaan sitten Helsingissä tai Savonlinnassa tai Lontoossa, Jonna Pulkkinen muistuttaa.

Merja muistelee kokkaushetkiä äitinsä kanssa pohjoisessa. Ruokayrittäjyys kulkee suvussa.

– Mummo on laittanut ruokaa aina ja hänellä on ollut baari Iissä. Niin tavallaan se paikallisen käyttö on mulle kanssa hyvin tärkeetä.

Stailaaja puuttui

Kuvaukset tehtiin pääosin Merjan keittiössä Oulun Kellossa. Välimatkaa Oulunsaloon, jossa Jonna siis asuu, on kolmekymmentä kilometriä. Matkaa veivattiin puolin ja toisin useita kertoja ja välillä autotkin reistailivat. Sitten tehtiinkin pitkiä työpäiviä.

– Aloitettiin aamulla joskus yheksän, kymmenen aikaan ja lopetettiin sitten illalla seitsemän aikaan. Se vähän riippui, kuinka paljon meillä oli kuvattavia ja minkälaisia olivat ruuat, Merja Ruotsalainen kertoo

– Käytäntöhän oli se, että mie tein ne ruuat Jonnan kanssa ja sitten mie kuvasin ne. Tavallaan se oli aika työllistävää. Meillä ei ollut ketään, joka stailaa ja tekee ruuat erikseen. Vaan me tehtiin itte kaikki.

Veneen perätuhto keittiössä

Ja kun luovat ihmiset pääsevät valloilleen, sattuu vaikka mitä. Keittiössä oli Merjan omien astioiden lisäksi ideoiden loppuessa muun muassa veneen perätuhto.

– Sitten pappa oli ihmetellyt, että missä on meidän veneen perätuhto. Kunnes muisti sitten, että tyttö tekee kirjaa niin, sieltähän se sitten löyty.

Kaikki reseptikehittelyt eivät aina onnistuneet. Joskus suolaa lirahti tequilalla maustettuun annokseen liikaa ja eräskin jälkiruoka tekijöiden mukaan maistui aivan krapulalle.

Mutta tulihan niitä täydellisiä kymppejäkin. Viinakeittokirjan tekijät kertovat olevansa erityisen ylpeitä muun muassa makeasta kahvilohesta ja suksivaaralaisesta hirvipasteijasta.

Lemmyn lesken erikoinen

Jonna mainitsee viinan olevan Suomen elintarvikkeiden ykkösvientituote nyt, kun Venäjän asettamat tuontikiintiöt ovat verottaneet perinteistä ruokavientiä. Kirjallahan voisi olla saumaa siis myös maailmalla?

– Me aloimme tekemään tätä kirjaa, koska se oli tarpeeks sekopää idea: Voiko oikeasti viinasta valmistaa näinkin monia eri ruokalajeja, Jonna naurahtaa.

– Sanotaanko nyt, että tämä sattui hyvää saumaan. Viina on tehty juotavaksi, mutta myös syötäväksi, että tää on eräänlaista johdannaista ehkä myös siitä.

Koska kirjan ruuissa on käytetty alkoholia, ennen niiden tarjoamista on hyvä mainita asiasta. Nuoremmillekin osa kirjan ruuista käy, sillä alkoholi osin haihtuu ruokaa laitettaessa.

Mutta on kirjassa sitä K18 -osastoakin, jo nimi sen toisinaan kertoo. Lemmyn morsiamen love float -jäätelöannos on tujakkaa kamaa, vapaasti kuvailtuna.

Atena Kustannus julkaisee Jonna Pulkkisen ja Merja Ruotsalaisen Viinakeittokirjan Helsingissä tiistaina.

Korjattu reseptien lukumäärä kello 7.50.