Hassi vetäisi hakkuurajan Inarijärven tietämille

Inarissa viime viikolla vieraillut kansanedustaja ja eduskunnan ympäristovaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi haluaisi suojella pohjoisimman Suomen metsät. Hänen mielestään hakkuurajan voisi vetää esimerkiksi Inarijärven kohdalle.

Sápmi
Satu Hassi
Anneli Lappalainen / Yle
Satu Hassi

Inarijärven ympäristössä vanhimmat männyt ovat jopa 800-vuotiaita, joten ne ovat ehtineet nähdä niin kovia talvia kuin myrskyjä.

Kansanedustaja Satu Hassi (vihr) pohti Inarin-vierailullaan viime viikolla tapoja suojella Inarin vanhoja metsiä.

– Olisi joku suojaetäisyys männyn pohjoisimmasta rajasta, missä mäntyä ei hakattaisi, että kun kuitenkin se on niin hidaskasvuista, niin uskoisin, että valtaosa suomalaisista varmaan vastustaisi hakkuita, jos näkisi, että kuinka harvaa ja kuinka hidaskasvuista ja matalaa se metsä siellä on, Hassi sanoo.

Hassi tapasi Inarin-vierailullaan muun muassa Muddusjärven paliskunnan poroisännän Osmo Seurujärven ja Angelin-kylän poromiehiä.

Mäntyä käytetään saamelaisissa perinnekäsitöissä

Kansanedustaja Satu Hassin mielestä Saamenmaan puille olisi kyllä parempaakin käyttöä kuin vain selluloosan keittämiseen.

Saamelaisissa perinnetöissä mäntyä käytetään esimerkiksi veneissä ja moottorikelkan rekien tekoon.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen duodji- eli saamelaiskäsityön opettaja Jouni S. Laiti tuntee männyn mahdollisuudet.

– Se on vahvaa, kauniin väristä eikä kärsi puutaudeista, Laiti kuvailee.

Jouni S. Laiti yhtyykin kansanedustajan näkemykseen mäntypuun paremmasta käytöstä.

– Kaikki tällaiset huonekalut, tällaiseen käyttöön ja niin edelleen, sahatavarana, maailmalla tietenkään joka paikassa ei löydy puuta, ja tällaista hyvin tiukkaa puuta, niin luulisi kyllä, että maailmalla löytyy siihen parempaakin käyttöä kuin pelkka sellun keittäminen, Laiti sanoo.

"Inarijärvi voisi olla luonnollinen raja"

Vihreiden kansanedustajan Satu Hassin mielestä Saamenmaahan tulisi vetää viiva, jonka pohjoispuolella metsänhakkuille ei olisi lupaa.

– Esimerkiksi Inarijärvi voisi olla tällainen luonnollinen raja. Saamenmaan metsissä on niin erityisiä luontoarvoja, joita tulisi enemmän kunnioittaa. Kenties voitaisiin sitten korjata ihmistyövaltaisemmin menetelmin, jotka ei vahingoittaisi sitä metsää, mutta toivon, että siis tällaista koneellista, sanoisinko raakalaismaista hakkuuta siellä ei tehdä, koska sehän vaikuttaa sitten vähintäänkin sukupolven, ellei useammankin sukupolven ajan sitten siihen porolaitumeen, Hassi sanoo.