1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Saamelaiskäräjät yrittää pistää vauhtia kielenelvytysohjelmaan

Ivalolainen Hannele Kiviniemi on esimerkki aikuisopiskelijasta, joka omalta osaltaan osallistuu saamen kielen elvytystyöhön. Saamelaiskäräjät yrittää nyt vauhdittaa useita vuosia roikkunutta kielenelvytysohjelmaa, joka sisältää kielenelvytystä tukevia toimenpiteitä kaikille ikäryhmille.

politiikka
Hannele Kiviniemi
Hannele Kiviniemi on esimerkki aikuisopiskelijasta, joka osallistuu omalta osaltaan uhanalaisen koltansaamenkielen elvytystyöhön. Saamelaiskäräjät yrittää vauhdittaa useita vuosia roikkunutta kielenelvytysohjelmaa, joka sisältää kielenelvytystä tukevia toimenpiteitä kaikille ikäryhmille.Vesa Toppari / Yle Sápmi
Hannele Kiviniemi
Hannele Kiviniemi on esimerkki aikuisopiskelijasta, joka osallistuu omalta osaltaan uhanalaisen koltansaamenkielen elvytystyöhön. Saamelaiskäräjät yrittää vauhdittaa useita vuosia roikkunutta kielenelvytysohjelmaa, joka sisältää kielenelvytystä tukevia toimenpiteitä kaikille ikäryhmille.

Ivalolainen Hannele Kiviniemi on esimerkki aikuisopiskelijasta, joka osallistuu omalta osaltaan uhanalaisen koltansaamenkielen elvytystyöhön.

Kiviniemi alkoi tänä keväänä opiskella koltansaamea alkeiskurssilla Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Virtuaalikoulussa.

Hän haluaisi käyttää koltansaamea sekä arkipäivässään että hoitajantyössään.

– Se on ollut ehkä semmoinen oma haave, että olisi hienoa osata ja pitäisi osata. Mutta nyt siihen tarjoutui hyvä mahdollisuus, eli tuli tällainen opiskelumahdollisuus, joka on mahdollista myös työn ohella opiskella. Työn kautta on tullut huomattua, että olisi tärkeätä osata koltansaamea. Olisihan se hienoa puhua kolttaa koltankielisille omassa hoitotyössä, Kiviniemi sanoo.

Saamen kielen elvytysohjelma on odottanut toteuttamistaan vuosia

Koltansaamen ja muiden saamen kielten etäopetuksen kehittäminen on yksi elementti saamen kielten elvytysohjelmassa, joka valmistui jo kolme vuotta sitten.

Ohjelmalla ei kuitenkaan edelleenkään ole rahoitusta eikä ohjelmaa ole siksi saatu täytäntöön.

– Yhtenä suurimpana hankaluutena on nyt ollut rahoituksen puute ja se, ettei kukaan ole koordinoinut tämän työn etenemistä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamen kielten elvytysohjelman tavoitteena on elvyttää Suomessa puhuttujen saamen kielten, pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen käyttöä. Tarkoituksena olisi muun muassa vahvistaa saamenkielistä varhaiskasvatusta sekä kehittää saamen kielen opetusta koko maassa.

Saamelaiskäräjät yrittää pistää vauhtiin kielenelvytysohjelmaan

Saamelaiskäräjät yrittää vauhdittaa useita vuosia roikkuneen kielenelvytysohjelmaa, joka sisältää kielenelvytystä tukevia toimenpiteitä kaikille ikäryhmille.

Saamen kielten elvytysohjelman toteuttaminen onkin kirjattu Saamelaiskäräjien toimintaohjelman 2016–2019 päätavoitteisiin.

– Vaarana on, että kielenelvytysohjelma käy vuosien viivyttelyn myötä merkityksettömäksi, kun negatiivinen kehitys saamen kielten kohdalla etenee liian nopeasti ja saamen kieliin tulee jatkuvasti uusia toimenpidetarpeita. Valtioneuvoston periaatepäätös on positiivinen toimi saamen kielten tulevaisuuden puolesta, mutta se ei vielä elvytä saamen kieliä, Saamelaiskäräjien toimintaohjelmassa sanotaan.

Saamelaiskäräjät ehdottaa lisämäärärahoja

Saamelaiskäräjät ehdottaa osana omaa taloussuunnitelmaansa 2016–2019 uusi määrärahoja opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin.

Määrärahat käytettäisiin muun muassa kielenelvytysohjelmaan liittyviin lisäselvityksiin ja ohjelman seurantaan ja koordinointiin.

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä rahoitus on nyt kaiken a ja o.

– Ohjelmaan pitäisi löytää nyt rahoitusta, jotta pääsemme toteuttamaan toimenpiteet niin hyvin kuin mahdollista, Sanila-Aikio kertoo.

Motivaatiota kielenelvytykseen löytyy

Hannele Kiviniemen esimerkki näyttää millainen merkitys voi olla kielenelvytystoimenpiteillä, jotka on räätälöity eri ikäisille ja kielitaidoltaan eri tilanteissa oleville ihmisille.

Kiviniemi näkee kielenelvytystyön tärkeänä sekä itselleen että potilailleen. Motivaatiota tehdä töitä kielen eteen löytyy.

– Tottakai haluaisin käydä koltansaamella keskusteluja. Ihan peruskeskusteluja, joita voisi käydä tuttavien ja ystävien kanssa, mutta kyllähän se ehkä semmoinen iso haave, mihin toki täytyy tehdä paljon töitä sen eteen on, että voisi omassa työssä sitä hyödyntää ja käymään ihan tällaisen hoitotilanteen koltansaameksi, Kiviniemi kertoo.

Lue seuraavaksi