1. yle.fi
  2. Uutiset

Parhaat koulupihat saadaan, kun lapset ovat mukana tekemässä – eikä maksa maltaita

Kouluihin saadaan lisää liikuntaa, kun suunnittelija ideoi pihaan paljon kalliita härveleitä. Väärin! Lähtökohtana kannattaa kysyä lapsilta itseltään, mitä he haluavat koulun pihalle.

ilmiöt
Hauhon skeittiparkki
Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnan Hauholla on ehkä Suomen kivoin koulupiha, ja tieto siitä on levinnyt laajalle etenkin sosiaalisessa mediassa. Facebook-videota (siirryt toiseen palveluun) Hauhon yhtenäiskoulun monipuolisesta, liikunnallisesta pihasta on katsottu maanantai-iltapäivään mennessä noin 70 000 kertaa.

Rehtori Pekka Paappanen pitää toimivaa pihaa oppilaille tärkeämpänä kuin sen somesuosiota.

– Meille piha on tärkeä, on sitä kehitetty vuosien mittaan ja tiedetään, että se on hyvässä mallissa ja kehittyy koko ajan.

Paappanen antaa tunnustusta oppilaiden omalle aktiivisuudelle pihan kehittämisessä sekä yhteistyökumppaneille, jotka ovat työssä auttaneet.

– Esimerkiksi mopopelto tuli ystävällisesti käyttöön maanomistajalta, siinä ei juuri kustannuksia mietitty.

Muita kouluja rehtori Paappanen kannustaa olemaan rohkeita ja näkemään lähiympäristönsä mahdollisuudet.

– Antaa arvostusta sille ympäristölle, mikä koulun ympärillä on. Liikkuminen on niin tärkeää oppilaille, kyllä sieltä löytyy paikallisia hyviä ideoita, kun uskaltaa katsoa.

– Meillä käy paljon delegaatioita myös koulun sisäpuolella oppimisympäristöratkaisuja katsomassa. Tervetuloa vaan, kyllä tänne vielä mahtuu!

Virikkeinen piha innostaa liikkumaan

Lapset liikkuvat mielellään virikkeellisessä pihassa, jossa on tekemistä, muistuttaa Lasten Liikunnan Tuen toiminnanjohtaja Juha Liedes.

– Hauho on hirveän hyvä esimerkki siitä, että pienillä ratkaisuilla on saatu lapsille mielekästä tekemistä. Pihaliikunta jatkuu myös koulupäivän jälkeen ja myöhään iltaan.

Liedeksen mielestä koulujen pihat ovat palaamassa kylän tai kaupunginosan toiminnallisiksi keskuksiksi, joissa toiminta jatkuu myös koulupäivän jälkeen. Pihojen suunnittelussa lasten ja nuorten kokemus kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamisesta on tärkeää.

– Ennen kaikkea hirveän tärkeää on kysyä nuorilta itseltään, mitä he haluavat, ettei kehittäminen menisi vain aikuisten ja kaupunkisuunnittelun kautta. Hauho on meillä täällä oma hyvä loistava esimerkki, kuinka lapset ovat olleet mukana vaikuttamassa.

– Liikkuva koulu -hankkeen kautta näitä esimerkkejä on ympäri Suomea, missä lapset ovat hyvin yksinkertaisilla ja usein hyvin edullisilla ideoilla lisänneet liikuntaa joko koulupäivään tai sen jälkeisiin hetkiin. Aikuisten tehtävä on mahdollistaa ja miettiä kustannukset.

Liikunnan lisääminen nostaa paitsi kuntoa, myös oppimissuorituksia. Liikkuvat lapset ovat tarkkaavaisempia ja saavat parempia arvosanoja kuin vähän liikkuvat lapset. Välituntien lisäksi liikuntaa tarvitaan tauottamaan istumista myös oppitunneilla.

– Toivottavasti uusi opetussuunnitelma ja ilmiöpohjainen oppiminen toisivat liikuntaa myös oppitunneille, Liedes toivoo.

Liikkuva koulu vaatii uutta toimintakulttuuria

Liikkuva koulu (siirryt toiseen palveluun) -hankkeen tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Viestintäpäällikkö Annaleena Aira LIKES (siirryt toiseen palveluun)istä kertoo, että jo 1 500 suomalaiskoulua on rekisteröitynyt mukaan ohjelmaan.

– Yläkoulujen pihat ovat olleet usein ankeita. Oppilaskyselyissä kerrotaan, että aikuiset olettavat, että yläkoululaiset eivät liiku. Uskotaan esimerkiksi, että ei tarvita keinuja, koska ne ovat yläkoululaisten mielestä lapsellisia.

Usein koulupihojen liikuntavälineet onkin perinteisesti suunnattu pienimmille oppilaille.

– Mutta kun oppilailta kysytään enemmän ja kunnolla, mitä he haluaisivat tehdä, niin vastauksia tulee – ja yleensä nämä ratkaisut myös toimivat paremmin. Kun oppilaat ovat saaneet vaikuttaa, se myös ehkäisee ilkivaltaa, muistuttaa Aira.

Kuten Hauholla tiedetään, liikuntaa lisäävien ratkaisujen ei tarvitse olla valtavan kalliita.

– Jyväskylässä Tikkakoskella tehtiin maastopyörärata koulun lähiympäristöön, mikä lisäsi myös koulumatkaliikuntaa. Pihamaalaukset ovat halpa tapa aloittaa. Oppilaat ovat voineet yhdessä suunnitella maalauksia, joihin voi liittyä jotain pelejä. Lähimetsä tai -liikuntapaikat voidaan hyödyntää. Talvisin oli erään koulun yhteydessä mäki aiemmin hiekoitettu, mutta sitten siitä tehtiin suosittu pulkkamäki vain lopettamalla hiekoitus, Aira vinkkaa.

Liikunnan lisääminen vaatii uuden toimintakulttuurin omaksumista, eikä se aina suju helposti.

– Turvallisempaahan on tehdä "niin kuin on aina tehty" eli aluksi tämä voi tuntua työläämmältä tai opettajat voivat pelätä välituntivalvonnan hankaluuksia. Yleensä siihen auttaa, että oppilaat saavat omaa organisointivastuuta.

Liikkuva koulu on vuosina 2016-2018 osa hallituksen kärkihanketta, tavoitteena saada kaikki 2 600 perusasteen koulua mukaan. Lisäksi tänä vuonna hanketta pilotoidaan myös toisen ja korkea-asteen oppilaitoksissa.

Lue seuraavaksi