Rosatomin pakko mukautua Suomen ydinvoimasäädöksiin

Ydinvoimanvastustajien toimintaviikko huipentuu tänään Pyhäjoella. Sen lisäksi, että vastustajat karsastavat nykyisen hankkeen sidoksia Venäjälle, myös koko ydinvoiman turvallisuus puhuttaa ja mietityttää monia. Fennovoiman ydintekniikka-asiantuntija korostaa, että turvallisuusasioihin on Hanhikiven suunnitelmissa kiinnitetty erityisen paljon huomiota.

Fennovoima
Havainnekuva Hanhikiven ydinvoimalasta.
Fennovoima

Fennovoiman ydinvoimalan tie on ollut mutkikas ja kuoppainen. Vuosien varrella yhtiöstä on kaikonnut osakkaita ja uusia on jouduttu etsimään mukaan lähes kissojen ja koirien avulla, jotta hanke säilyttäisi valtion edellyttämän kotimaisuusasteen.

Kovaan kädenvääntöön Fennovoima on joutunut myös maanhankinnassaan, sillä osa Hanhikivenniemen maiden ja vesialueiden omistajista ei aluksi suostunut myymään alueitaan ydinvoimalan tarpeisiin.

Myös reaktoritoimittaja vaihtui alkuperäisestä. Alun perin Hanhikivenniemen uuden reaktorin rakentaja piti löytyä joko Japanista Toshibalta tai Ranskasta Arevalta. Fennovoima päätyi kuitenkin tilaamaan ydinmyllynsä venäläiseltä Rosatomilta. Samalla myös voimalan kokoa pienennettiin.

Rosatomin asema arveluttanut

Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyötä on epäilty poliittisista syistä muun muassa sen takia, että Rosatomilla on nähty olevan kiinteät yhteydet Venäjän valtioon ja sen ydinaseteollisuuteen.

Myös venäläisen ydintekniikan turvallisuus on saanut epäilyä osakseen. Sen mainetta huonontaa Tsernobylin 30 vuotta sitten sattunut ydinkatastrofi.

Vaikka Tsernobylissä aikanaan käytetty tekniikka onkin erilaista kuin nykyisissä voimaloissa, vaikutti onnettomuus laajasti koko ydinvoima-alan ajatteluun.

– Se mullisti koko ydinvoima-alaa ja käytännössä turvallisuusvaatimukset ovat tiukentuneet onnettomuuden jälkeen, sanoo Fennovoiman ydintekniikka-asiantuntija Minttu Hietamäki.

Loviisan ydinvoimala.
Loviisan ydinvoimala on toiminut vuodesta 1977.Juha Silander / Yle

– Yksi suuri asia, johon alettiin kiinnittää huomiota onnettomuuden jälkeen oli se kulttuuri eli tapa miten toimitaan ja kuinka pitää avoimesti puhua myös siitä, jos huomataan jotain puutteita, Hietamäki kertoo.

Suomessa tiukat määräykset

Fennovoiman ydinvoimalan suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja suuri osa työtä on myös turvallisuus. Siinä pyritään voimalan toiminta turvaamaan esimerkiksi niin, että useat eri järjestelmät varmistavat toisiaan: Yhden mahdollisesti pettäessä toinen järjestelmä varmistaa, että toiminta tapahtuu hallitusti.

– Turvallisuus koostuu kahdesta päätekijästä eli toimivista laitteista ja oikealla tavalla toimivista ihmisistä.

Rosatom on toimittanut kymmeniä ydinvoimaloita lähinnä Venäjälle ja Aasiaan. Fennovoiman ydinvoimala on ensimmäinen länsimaihin myyty laitos. Hanhikivelle suunniteltua laitosta joudutaankin koko ajan muokkaamaan suomalaisviranomaisten vaatimusten mukaiseksi, sillä Suomessa turvallisuusmääräykset ovat tiukat.

Käytännössä jokaisella voimalaitostoimittajalla on erilaiset ratkaisut siihen, miten voimalan toiminta ja reaktorin jäähdytys häiriötilanteessa suojataan.

– Rosatomin voimalaitoksessa on todella suuri etu se, että siellä on järjestelmiä, jotka toimivat myös ilman sähköä. Siinä tapauksessa, että sähköt menetetään, voimalassa on järjestelmät, jotka pystyvät hoitamaan reaktorin jäähdytyksen, kertoo Minttu Hietamäki.

– Aina kun ulkomailta voimalaitos Suomeen tilataan, niin käytännössä jotain muutoksia täytyy tehdä, Hietamäki jatkaa.

Yksi esimerkki Suomessa vaadituista muutoksista on ydinvoimalan lentokoneen törmäyssuoja, joka joudutaan suunnittelemaan uudelleen suomalaismääräysten mukaan.