Ulkomaalaistaustaisen työnhaku voi tyrehtyä ensimmäiseen puheluun – työvalmentajan avulla työttömästä tuli parissa viikossa kalakukkoleipuri

Kokki Tatjana Sharaskina-Hyvärinen kerkesi olla kaksi vuotta työttömänä, kunnes hän pääsi tutustumiskäynnillä vakuuttamaan työnantajan henkilökohtaisesti.

Kotimaa
Kalakukkoleipuri valmistaa kalakukkoja.
Mari Karjalainen / Yle

Tatjana Sharaskina-Hyvärinen kyseli kaksi vuotta Kuopion ravintoloista töitä. Hän kiersi ravintolasta ravintolaan, mutta kaikista paikoista vastattiin, että töitä ei ole tarjolla.

– Kertoivat, että kieli on ongelma. Ei ollut hyvää suomen kieltä, eikä minua kutsuttu haastatteluun, Sharaskina-Hyvärinen kertoo.

Keväällä Sharaskina-Hyvärinen otti yhteyttä työvalmentaja Helena Räisäseen, joka auttaa maahanmuuttajia työllistymään Pohjois-Savossa. Räisänen kartoitti Sharaskina-Hyvärisen ammattitaidon sekä kokemuksen ja tiesi sopivan yrityksen, jolle voisi esitellä suojattiaan. Parin viikon jälkeen Sharaskina-Hyvärinen nappasi jo paikan kalakukkoleipurina Kuopion Kalatuotteella.

Työvalmentaja auttaa työnhaussa

Käytännössä Helena Räisänen soittelee yrityksiin ja kartoittaa työvoiman tarvetta. Asiakkaiden kanssa Räisänen juttelee heidän työkokemuksestaan, koulutuksesta ja tulevaisuuden näkymistä. Tarvittaessa hän auttaa CV:n ja työhakemusten valmistelussa.

Oleellinen osa Räisäsen työtä on olla henkisenä tukena. Esimerkiksi puhelu yritykseen voi olla iso kynnys, jos ei puhu suomea äidinkielenään.

– Kun maahanmuuttaja ei ymmärrä yhtä sanaa, voi hänelle tulla tunne, ettei ymmärrä lainkaan. Usein kielitaito on kuitenkin riittävä työntekoon, Räisänen sanoo.

Tarvittaessa työvalmentaja soittaa asiakkaan kanssa yhdessä työnantajalle tai lähtee mukaan tutustumiskäynnille työpaikalle.

– Järjestän mahdollisuuksia mutta asiakkaan puolesta en tee mitään. Asiakas itse vakuuttaa työnantajan. Tarkoitus on kannustaa asiakkaita itsenäisyyteen ja aktiivisuuteen, painottaa Setlementti Puijolan Työlinkki-hankkeen työvalmentaja.

Tutustumiskäynnillä Tatjana Sharaskina-Hyvärisen asenne ei jäänyt työnantajalle epäselväksi.

– Minä haluan tehdä töitä. Minä rakastan töitä. Haluan olla monta, monta vuotta töissä Suomessa, kalakukkoleipuri sanoo.

Leipureita kalakukkotehtaalla pöydän ääressä leipomassa.
Taina Parviainen, Tatjana Sharaskina-Hyvärinen ja Maris Meitus valmistavat kalakukkoja.Mari Karjalainen / Yle

Hyviä tuloksia

Vuoden vaihteen jälkeen työvalmentaja Räisänen on auttanut 41:tä maahanmuuttajaa työllistymään Setlementti Puijolan Työlinkki-hankkeessa. Tähän mennessä 21 asiakasta on saanut jo jonkinlaisen työkokemuksen. Viisi asiakasta on työllistynyt avoimille työmarkkinoille, 15 on päässyt työkokeiluun ja yksi on työllistynyt palkkatuen avulla. Lisäksi kolme asiakasta on lähtenyt opiskelemaan.

Vaikka Räisäsen asiakasmäärä on varsin rajallinen, sekä Pohjois-Savon TE-toimistosta että ELY-keskuksesta annetaan tunnustusta tuloksille.

Valitettavasti samalla kun työttömyys on kasvanut, niin samalla TE-toimistojen asiantuntijoiden määrä on vähentynyt

Jan Blomberg

– Kokonaisuus kuullostaa hyvältä. Työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa olevat työllistyvät parhaiten henkilökohtaisen tuen avulla. Valitettavasti samalla kun työttömyys on kasvanut, niin samalla TE-toimistojen asiantuntijoiden määrä on vähentynyt, sanoo Yrittäjyys ja osaaminen -yksikön päällikkö Jan Blomberg Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Jos joukko olisi suurempi ja työkokemusten suhde sama, tulos olisi erittäin hyvä, arvioi Blomberg. Hän muistuttaa, että oleellista on katsoa, mitä henkilölle tapahtuu esimerkiksi työkokeilun jälkeen. Viime vuonna Pohjois-Savossa työkokeilun suoritti yhteensä 3250 työnhakijaa. Heistä työttömiä oli kolmen kuukauden jälkeen 1482 eli noin 46 prosenttia.

Blomberg kertoo, että työmarkkinat ovat vaativat Suomessa, joten on tärkeää, että erityisryhmille tarjotaan työnhakuun tukipalveluita hankkeiden muodossa.

– Kun työttömiä on paljon, pienet onnistumiset jäävät varjoon. Kyllä työpaikkoja löytyy, kun ihmisten kanssa tehdään töitä.

Kalakukkoja pellillä menossa uuniin.
Mari Karjalainen / Yle

Venäläisiä kalakukkoja?

Työvalmentaja Helena Räisänen huomauttaa, että maahanmuuttajien työllistäminen rikastuttaa työelämää. Räisänen kertoo, että eräs sisustusalan yritys on ollut erittäin kiitollinen maahanmuuttajan työkokeilussa antamaan panokseen.

– Ulkomaalaistaustainen työntekijä tuo ideoita ja ajatuksia omasta kulttuuristaan, Räisänen sanoo.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen asiantuntija Jan Blomberg painottaa, että ammatillinen osaaminen on kokonaisuus.

– Kielitaito on vain yksi palanen osaamisesta. Ei pidä mennä aina niin, että ensin katsotaan kielitaito ja sitten vasta muu osaaminen, Blomberg pohtii.

Tatjana Sharaskina-Hyvärisellä on taskussa suomalainen kokin tutkinto ja 20 vuoden kokemus kokkina Venäjällä. Ensimmäinen työpäivä ei jännittänyt, mutta heti Sharaskina-Hyvärinen uskaltanut lisätä venäläistä maustetta savolaisiin kalakukkoihin.

– Mutta jos pomo kysyy, teen venäläisen kukon, nauraa kukkoleipuri.