Varhainen puuttuminen vaikuttaa lapsiperheen tukeen – kipupiste löytyy aikuistuvista nuorista

Oulun kaupungin lastensuojelun luvut ovat kaunistuneet. Siihen on vaikuttanut lapsiperheille annettava tuki. Kipupisteenä kaupungissa ovat tällä hetkellä omaa elämäänsä aloittavat, aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret.

Kotimaa

Lasten ja nuorten huostaanottojen ja kiireellisten sijoitusten lukumäärät ovat vähentyneet Oulun kaupungissa. Huostaanottoja on lastensuojelun palvelupäällikön Teija Sulisalon mukaan ollut aiempina vuosina 70-75, viime vuonna tehtiin 60 huostaanottopäätöstä.

– Aika merkittävästä laskusta on kyse, kun myös kiireellisten sijoitusten määrä väheni 18 prosenttia.

Palvelupaketti on laaja

Teija Sulisalon mukaan kohentuneeseen tilanteeseen ovat vaikuttaneet perheille annettavien tukien määrän lisääminen ja osittain myös se, että sosiaalihuoltolain uudistukseen varauduttiin Oulussa jo ennen lain voimaantuloa.

– Perheiden palvelupaketti on aika laaja, mutta ehkä vaikuttavin seikka on siinä, että perhetyön ja kotipalvelun saatavuus on sosiaalihuoltolain voimaantulon jälkeen parantunut. Siihen ei enää tarvita lastensuojelun asiakkuutta eli varhaisen puuttumisen malli toimii Oulussa, Teija Sulisalo sanoo tyytyväisenä.

Sosiaalihuoltolain mukaisesti perheellä on mahdollisuus saada kotipalvelua hyvinkin nopeasti.

– Se voi tarkoittaa saman vuorokauden puolella tai seuraavaa päivää. Kotipalvelu tarkoittaa kodin tehtävissä avustamista, lastenhoidon tukea tai vanhempien tukena olemista tai jos vanhempi joutuu vaikka sairaalahoitoon vuorokaudeksi, niin tullaan hoitamaan lapsia ja tarjotaan sitä kotipalvelua, Teija Sulisalo kertoo.

Ainoa läheinen on viranomainen

Oulun lastensuojelussa kaupungissa kipupisteenä ovat sosiaalijohtaja Arja Heikkisen mukaan aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret.

Kaupunki teetti viime vuoden toukokuussa Suomessa ainutlaatuisen tutkimuksen, johon vastasivat sosiaalisen tuen tarpeen takia asiakkaina nuoret ja sosiaalialan työntekijät.

– Etenkin vaikeasti pärjäävät nuoret, jolla on elämänhallinnassa erittäin suuria hankaluuksia, kokivat ainoaksi tueksi viranomaisverkoston. Läheiset tai omaiset eivät ole mukana nuorta koskevissa palveluissa, vaikka nuoret kokivat saavansa tukea läheisiltä, Arja Heikkinen selostaa.

Tutkimukseen vastasi yli 200 nuorta aikuista eli 20-29 -vuotista, jotka arvioivat omaa toimintakykyään ja sen muutosta. Vastaajien joukossa oli myös nuoria, jotka kokevat voivansa hyvin.

– Kaikki kyselyyn vastanneet nuoret kokivat kuitenkin taloudellisen toimeentulonsa huonoksi, Arja Heikkinen kertoo.