Ähtärin syöpäepidemia jäi todistamatta – Tshernobylin säteilyä seurattiin uutisissa tiiviisti

Ähtärissä epäiltiin koululaisten syöpätautiepidemiaa Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Syöpärekisteri tutki asiaa, mutta uskomukset jäivät todentamatta. Tshernobylin onnettomuusuutisoinnissa 1986 seurattiin säteilymääriä pohjalaiskunnissa.

Kotimaa
Keinuja puistossa.
Keinuja puistossa.Hanne Leiwo/Yle

Ylen alueelliset uutiset Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle seurasivat Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisinä päivinä ja kuukausina alueella sekä radioaktiivisen säteilyn määriä että toimia, joihin säteilytiedot johtivat.

Säteilymääriä mitattiin Vaasassa sadevedestä ja maaperästä, Seinäjoella ilmasta. Heti onnettomuuden jälkeen mittaustulokset osoittivat ”selvästi kohonneita” radioaktiivisuuspituuksia, mutta jo pari päivää onnettomuuden jälkeen pitoisuuksien todettiin olevan laskussa.

Kevään ja kesän uutisissa on kommentteja Vaasan kaupungin terveyslautakunnan valvontaosastolta, Seinäjoen, Kauhajoen ja Vaasan elintarvikelaboratorioista ja Lääninhallituksesta. Myös Säteilyturvakeskus vakuuttaa, että säteilymäärä on käytännössä väestölle merkityksetön.

Sadeveden radioaktiivisuus on Etelä-Pohjanmaalla laskenut noin pariin prosenttiin kahden viikon takaisista huippulukemista. Viime yön sadevesistä tehdyissä radioaktiivisuusmittauksissa on Seinäjoen, Kauhajoen ja Vaasan elintarvikelaboratorioissa saatu viidestäkymmenestä sataan osoittavia sekunti-impulssilukemia. Huhtikuun sadevesistä impulsseja mitattiin noin 2-tuhatta. (Etelä-Pohjanmaan uutiset 12.5.1986)

Varotoimina kehotettiin välttämään sadeveden käyttämistä talousvetenä ja ulkona kasvatettujen lehtivihannesten syömistä. Tuoreista vihanneksista oli mitattu säteilyarvojen kohoamista ”juuri havaittavasti”. Terveydellistä merkitystä arvoilla ei katsottu olevan.

Varotoimi oli sekin, että karjan laitumille laskemista myöhästettiin noin viikolla normaalista. Laidunkauden alkamisen jälkeen myös maidon säteilyarvoja mitattiin päivittäin. Kohonneista arvoista ei uutislähetyksissä ole mainintaa.

Kuuntele tästä: Aluekatsaus Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle 30. huhtikuuta 1986

Syyskuun 24. päivän uutislähetyksessä todettiin kevään ydinvoimalaonnettomuudesta vahvimman cesiumlaskeuman osuneen Etelä-Pohjanmaalla Alajärvelle, Kauhavalle, Lappajärvelle ja Vimpeliin.

Syöpiä tavallista enemmän Ähtärissä

Suomen Syöpäyhdistyksen lehdessä (Syöpä 2000; 6) on artikkeli Ähtärissä keskustelua herättäneistä syöpätapauksista, joiden uskottiin liittyvän Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta peräisin olevan radioaktiivisen laskeuman kulkeutumiseen alueelle. Ähtärissä sanottiin neljän samalla luokalla olleen koululaisen sairastuneen syöpäsairauksiin heidän luokkansa oltua laskeuman aikaan ulkona sateessa urheilutunnilla.

Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Eero Pukkala on toinen tuon artikkelin kirjoittajista. Hän toteaa, että aina, kun tämäntyyppistä paikallista huolta edustava kysymys tuli asiantuntijoiden tietoon, asiaa pyrittiin tutkimaan. Pukkalan mukaan tässäkin tapauksessa pyrittiin selvittämään, löytyisikö Ähtäristä syöpään sairastumisen piikkiä.

Noin nuorilla neljä syöpää ylipäätään vuodessa olisi jo poikkeuksellinen tapahtuma.

Eero Pukkala, tutkimusjohtaja

– Noin nuorilla neljä syöpää ylipäätään vuodessa olisi jo poikkeuksellinen tapahtuma, Pukkala sanoo.

Syöpärekisterin selvityksissä todettiin, että Ähtärin syöpätilanteessa ei ollut 1990-luvulla tapahtunut mitään erikoista: syöpäsairastavuus oli tavanomaista suomalaista tasoa eikä lasten kilpirauhassyöpiä löytynyt lainkaan. Toisaalta, 1980-luvun koululaiset eivät ehkä enää selvityshetkellä olleet ähtäriläisiä ja sairastumiset olivat sattuneet eri aikoihin. Tiedossa ei myöskään ollut, keitä sairastuneet olivat tai mitkä heidän syöpänsä.

– Kaikilla sairastuneilla piti olla sama syöpä, Hodgkinin lymfooma, mutta kertomus levisi sitten vähän. Kaikki lähtökohdatkaan eivät pitäneet paikkaansa ja lopulta jäi epäselväksi, oliko epidemiaa ollenkaan, Eero Pukkala toteaa.

Totuus ei selvinnyt

Syöpärekisterissä pohdittiin myös olivatko sairastuneiden syövät sellaisia, jotka tiedetään säteilyyn liittyviksi vai sellaisia, joilla ei tiedetä olevan suoraa yhteyttä säteilyyn.

Eero Pukkalan mukaan Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen ihmisten mielissä eli huoli säteilyn vaaroista.

Kun melkein mikä tahansa syöpä todettiin, ajateltiin, että se melkein varmasti johtuu Tshernobylistä.

Eero Pukkala, tutkimusjohtaja

– Semmoisia kysymyksiä oli hyvin paljon ja ajatusmalli, että kun melkein mikä tahansa syöpä todettiin, ajateltiin, että se melkein varmasti johtuu Tshernobylistä.

Pukkala toteaa, että piikkiä syöpäsairauksien esiintymisessä ei kuitenkaan havaittu Ähtärissä eikä muualla. Suomessa on vuonna 2013 valmistunut aiheesta tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Kyseisen Syöpä-lehden artikkelin kirjoittajat päättävät kirjoituksensa toteamukseen, että samaan luokkaan ilmaantuneet Hodgkinin tauti –tapaukset olisivat todentuessaan olleet niin harvinainen tapahtuma, että ne olisivat olleet kiinnostava tutkimuskohde. Ähtäriläisten epäiltyjä tapauksia ei kuitenkaan saatu selvitettyä tarkemmin.

– Jos se olisi pitänyt paikkansa, se olisi pitänyt selvittää. Minulla on muistikuva, että otetiin yhteyttä paikkakunnalle ja yritettiin selvittää, mutta se raukesi. Ehkä se pahin kohu meni ohi ja mielet rauhoittuivat.

Lähteet: Artikkeli: Oliko Ähtärissä syöpäepidemia (Syöpä 2000; No. 6: 19-21)