Identtiset kaksoset harvoin eri muotoiset – Miksi Seija-Sisko painaa Raija-Riittaa enemmän?

Raija-Riitalla ja Seija-Siskolla on samat geenit, he syövät samanlaista ruokaa eikä kumpikaan harrasta urheilua. Silti nyt kuusikymppisinä toinen painaa yli 10 kiloa enemmän. Miksi? Identtisten kaksosten vertailu on korvaamaton tietolähde, kun halutaan tietää, missä määrin ihmiset ovat ympäristön ja missä määrin geenien muokkaamia.

Kotimaa
Kuvakollaasi

Vain harva heittää kaksostutkimuksiin kutsuvan kirjeen suoraan roskiin. Tänäkään keväänä identtiset Raija-Riitta Sukari ja Seija-Sisko Papinkivi eivät tee niin.

– Jos sairaat ja sitä myötä koko yhteiskunta hyötyvät, toimin mielelläni koenappulana, Raija-Riitta sanoo.

Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikössä selvitetään tällä kertaa elintapojen ja perimän osuutta painon kertymiseen: Kuinka _hankittua lihavuutta _voisi ehkäistä? Voisivatko tietyt vitamiinit olla avain parempaan aineenvaihduntaan?

Tutkittavien on reissattava Lammilta ja Nousiaisista Helsinkiin ja valmistauduttava tieteen nimissä kivuliaisiinkin toimenpiteisiin. Heistä otetaan talteen lihasta, ihoa, verta. Heitä haastatellaan, mitataan ja skannataan.

Kaksoset nousevat tällaisissa tutkimuksissa arvoon arvaamattomaan, sillä heidän perimänsä on vakioitu. Tavoite on kerätä näytteet kaikkiaan 50 suomalaiselta kaksosparilta, joista toinen painaa vähintään 10 kiloa enemmän.

Kriteerit täyttäviä tutkittavia ei ole ollut helppo löytää, sillä geenit määrittävät pitkälti painomme ja sen, kuinka paljon vuosien mittaan lihomme. Identtiset kaksoset ovat lähes poikkeuksetta saman kokoisia läpi elämänsä.

Jostain syystä jotkut kaksoset ovat kuitenkin onnistuneet elämään keskenään niin erilaista elämää, että vuosien saatossa kokoero on kasvanut.

Raija-Riitta ja Seija-Sisko kuuluvat tähän viiteen prosenttiin.

Syntymätodistus vuodelta 1952.
Raija-Riitta ja Seija-Sisko syntyivät 11. syyskuuta 1952. Vauva B, eli Seija-Sisko, syntyi yllätyksenä sekä äidille että kätilölle.Seija-Sisko Papinkiven kotialbumi

50 gramman etumatka

Elettiin alkusyksyä 1952. Äiti oli laittamassa kauraa seipäälle, kun synnytys käynnistyi. Laskettuun aikaan oli kuukausi jäljellä.

Pian Raija-Riitta parkaisi Turun lääninsairaalassa. Kätilö oli jo siivoamassa synnytyksen jälkiä, kun huomasi, että tuleekin toinen. Raija-Riitalle ja Seija-Siskolle kirjattiin ikäeroksi kymmenen minuuttia.

Ennen nykyaikaisia ultraäänitutkimuksia oli tyypillistä, että kaksoset syntyivät yllätyksenä sekä vanhemmille että kätilöille.

Tytöt olivat syntyessään saman pituisia, mutta Seija-Sisko oli hieman Raija-Riittaa painavampi. Vaikka painoeroa oli vain 50 grammaa, Raija-Riitta näytti Seija-Siskon rinnalla rimpulalta.

– Seija-Siskon kummi oli tokaissut minut nähdessään, että tuota rääpälettä en ota, kuolee kohta kuitenkin, Raija-Riitta kertoo.

Vauvakuvia siskoksista ei ole, mutta koulukuvissa tytöt näyttävät samankokoisilta. Lapsena tyttöjä puhuteltiin yhtenä samana henkilönä, "siskoina". Kunta säästi, kun tytöt opettelivat lukemaan samasta aapisesta. Lapset puettiin samanlaisiin vaatteisiin eikä isoäiti koskaan tiennyt, kumpi oli kumpi.

Ruumiinrakenteessa näkyi kuitenkin pieniä eroja jo lapsena. Raija-Riitta muistelee olevansa siskoaan pulleampi, mutta silti takeista pienempi mahtui hänelle paremmin.

– Kai minulla oli kapeammat hartiat jo tuolloin, Raija-Riitta sanoo.

Luokkakuva.
Raija-Riitta ja Seija-Sisko puettiin lapsina samanlaisiin vaatteisiin.Seija-Sisko Papinkiven kotialbumi

1970-luvulla syytettiin ympäristöä, nyt geenejä

Suomi on kaksosten tutkimisessa maailman ykkösmaita. Kaksostutkimukset aloitettiin Helsingin yliopistossa vuonna 1974. Ensimmäiset kyselykirjeet lähtivät noin 15 000 kaksosparille.

– Vielä tuolloin perimän vaikutusta sairauksien esiintyvyyteen vähäteltiin. Ajateltiin, että sairastavuus johtui ulkoisista tekijöistä, tutkimuksia vuosikymmeniä luotsannut professori Jaakko Kaprio sanoo.

Identtiset kaksoset kuitenkin osoittivat, että ruumiinrakenne, persoonaa määrittävät ominaisuudet sekä tautien riskit ovat enemmän tai vähemmän geeneistämme kiinni.

Myös Raija-Riitan ja Seija-Siskon sairaushistoria on häkellyttävän samankaltainen.

Molemmilla vapisee vain toinen käsi: Raija-Riitalla oikea, Seija-Siskolla vasen. Kuulokin on heikentynyt: Raija-Riitalla vasemmasta, Seija-Siskolla oikeasta korvasta. Umpisuoli on molemmilta leikattu lähes samaan aikaan ja selästäkin löytyy sama kremppa.

– Kun Raija-Riitta käy lääkärissä, kysyn sen jälkeen, mikä minua vaivaa, Seija-Sisko sanoo.

Yliopiston kaksosista keräämä aineisto on mittava kansainvälisestikin vertailtuna. Siitä on julkaistu yli 600 tutkimusta kansainvälisissä tiedelehdissä. Väitöskirjoja on valmistunut noin 90.

Luokkakuva.
Raija-Riitta ja Seija-Sisko opettelivat lukemaan samasta aapisesta.Seija-Sisko Papinkiven kotialbumi

Yhdeksän lasta ja maatila – hoikkuuden salaisuus?

Kaksoset saavat elämänsä aikana tottua vertailuun.

Raija-Riitan puheessa kuuluu vahvempi lounaismurre. Johtunee siitä, että Seija-Sisko on asunut 1980-luvun puolivälistä Lammilla, nykyisessä Hämeenlinnassa, Raija-Riitta puolestaan jäi synnyinseudulle Nousiaisiin.

Seija-Sisko kertoo huomaavansa heitä mittailevat katseet: tuo toinen on lihavampi kuin toinen. Muutoin sisarusten painoerosta eivät muut eivätkä he itsekään ole tehneet numeroa.

– Vähän voi tietenkin olla kateellinen, kun toinen saa pidettyä linjansa hoikempana, Seija-Sisko sanoo.

Mutta mistä ero siskosten painossa johtuu? Miten elintavat ovat vuosien mittaan vaikuttaneet vyötärön paksuuteen?

Palataan kaksosten nuoruuteen Nousiaisissa.

Raija-Riitta alkaa seurustella ensin. Myös Seija-Siskolla on sulhasehdokas, mutta juttu menee puihin.

Raija-Riitta menee naimisiin 22-vuotiaana ja jää emännöimään maatilaa Nousiaisiin. Seija-Sisko muuttaa Saloon ja opiskelee sairaanhoitajaksi. Ensimmäistä kertaa siskokset ovat erossa toisistaan.

– Oli orpo olo. Näimme tuohon aikaan aika harvoin ja se raastoi molempia, Seija-Sisko sanoo.

Seija-Sisko arvelee painoeron syyn löytyvän siitä, että Raija-Riitan aikuiselämä on aina ollut fyysisesti kuluttavampaa.

Kun Seija-Sisko sinkkuvuosinaan opiskeli ja sen jälkeen työskenteli Tyksissä, Raija-Riitta pyöritti maatilaa ja sai kaikkiaan yhdeksän lasta. Välillä hän myös palkkatöinään siivosi.

Nyt Raija-Riitta hoitaa lastenlapsia ja lähistöllä asuvaa 90-vuotiasta isää. Lisäksi hän marjastaa, myös muiden tarpeisiin.

Seija-Siskokin avioitui lopulta 1985, muutti Lammille ja sai kolme lasta, mutta elämä on ollut Raija-Riittaan verrattuna fyysisesti kevyempää.

Ruokavalion ja tavoitteellisen liikunnan suhteen he eivät ole koskaan eronneet toisistaan.

Molemmat kertovat syöneensä aina samanlaista "maalaisruokaa". Jopa tismalleen samoja ruokalajeja samana päivänä, toisistaan tietämättä. Eikä kumpikaan urheile.

Seija-Sisko arvelee, että myös kolmivuorotyö Tyksin sydänvalvonnassa sekä Lammilla terveyskeskuksessa ja vanhusten palvelutalossa on edesauttanut kilojen kertymistä.

– Yövuoron jälkeen on tullut pistettyä suuhun mitä sattuu.

Painon jojoilukin on geeneissämme

Identtisten kaksosten painoeroihin on yleensä vaikea yksilöidä yhtä tiettyä syytä.

– Usein ei ole ollenkaan selvää, miksi on käynyt näin, Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen sanoo.

Usein painoeroa selitetään erilaisilla elämäntilanteilla: naimisiinmenon jälkeen paino alkaa herkästi nousta, ellei sitten satu naimaan terveysintoilijaa. Naisilla raskaudet saattavat kerryttää kiloja.

Yhdeksän lasta synnyttäneelle Raija-Riitalle ei kuitenkaan käynyt niin.

Ruoka- ja liikuntatottumuksetkin voivat vaihdella kaksosten välillä, mutta myös ero syntymäpainossa vaikuttaa. Se, joka syntyy painavampana, yleensä pysyy painavampana läpi elämän.

Painoerot voivat toki selittyä geeneillä myös näin: joidenkin paino jojoilee elämän aikana paljonkin, sillä geenit altistavat kehon toimimaan niin.

Lihavuustutkimukset aloitettiin Suomessa 2000-luvun alussa. Missään muualla maailmassa ei ole tehty näin perinpohjaisia tutkimuksia näin laajalla aineistolla. Iso osa kunniasta kuuluu tutkimusmyönteisille suomalaiskaksosille.

– Kaksoset tietävät olevansa osa tärkeää tieteellistä tutkimusta. Se motivoi osallistumaan vuosi toisensa jälkeen, Pietiläinen sanoo.

Tällä hetkellä tutkimusryhmä on kiinnostunut erityisesti rasvakudoksen aineenvaihdunnasta.

– Aikaisemmin ajateltiin, että rasvakudos on vain laiska varasto, joka kerää energiaa. Nyt on havaittu, että se on varsin aktiivinen aineenvaihduntaa säätelevä elin, jossa mitokondriot toimivat solujen omina moottoreina, apulaisprofessori Pietiläinen sanoo.

Tässä tutkimuksessa halutaan selvittää kuinka tietyt vitamiinit vaikuttavat mitokondrioiden toimintaan. Tulokset voivat avata aivan uusia keinoja painonhallintaan.

– Olisi aika hienoa, jos jatkossa pystyttäisiin kiihdyttämään rasvanpolttoa pelkästään tietyillä vitamiineilla, Pietiläinen sanoo.

Raija-Riitta Sukari
Raija-Riitta Sukari kotitalonsa ovella Nousiaisissa. Siskokset ostavat usein samanlaisia vaatteita toisistaan tietämättä. Tämä asu on kuitenkin valittu yhdessä.Paula Koskinen / Yle
Seija-Sisko Papinkivi
Seija-Sisko Papinkivi kotitalonsa ovella Lammilla. Siskoksilla on sama maku myös kesäkukkien suhteen.Hannu Harhama / Yle

Kaksonen tunsi siskonsa synnytyksen

Vuoden 1973 elokuussa Seija-Sisko on kesätöissä Nousiaisten Osuuskaupassa, kun kehon valtaa outo tunne. Hän hakeutuu lääkäriin.

Laboratoriokokeissa tulehdusarvot huitelevat korkealla ja hemoglobiini on romahtanut. Lääkäri pyörittelee päätään, sillä syytä oireille ei löydy.

Jälkeen päin käy ilmi, että samaan aikaan Raija-Riitta synnytti esikoistaan.

Huolestunut lääkäri olisi halunnut vielä tehdä Seija-Siskolle jatkotutkimuksia, mutta hänen mielestään syy oli jo selvä: keho reagoi siskon synnytykseen.

Maaginen yhteys ja samankaltaisuus ovat olleet mukana läpi kaksosten elämän: Raija-Riitta ja Seija-Sisko saattavat ostaa tismalleen samanlaisen hameen toisistaan tietämättä. Ja kun toinen soittaa, hyvin usein toinen on juuri näppäilemässä toisen numeroa.

Tämän kaltaisista kaksosten välisistä voimakkaista kokemuksista kuulee usein. Professori Jaakko Kapriokin on uransa aikana tarinoihin törmännyt. Suomessa tätä puolta kaksosuudesta ei ole tutkittu.

– Luulen, että kaksoset tuntevat toisensa niin hyvin, että osaavat aavistaa toistensa tuntemuksia. En usko ilmassa kulkeviin sähköaaltoihin, hän sanoo.

Toukokuussa 2016, kaksi päivää ennen matkaa Helsingin yliopiston tutkimuksiin, Raija-Riitan elämä romahtaa. Hänen miehensä kuolee äkilliseen sairauskohtaukseen. Junaliput polttelivat jo taskussa, mutta niille ei tule käyttöä. Seija-Siskokaan ei matkusta Helsinkiin, vaan siskonsa luokse Nousiaisiin.

Suru lamaannuttaa myös Seija-Siskon. Kehossa tuntuu vähän samalta kuin silloin, kun Raija-Riitta synnytti esikoistaan.

– Olen kauhean väsynyt ja toimeton. Koko ruumiini suree. Aivan kuin oma mies olisi kuollut.