Poliisiammattikorkeakoulu varoittaa: jätteissä muhii kasvualusta rikollisuudelle

Kiinnijäämisriski jäterikoksesta on verrattain pieni, kertoo Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella valmistunut tutkimushanke laittomista jätevirroista. Suomessa toimii jo nyt rikollisryhmiä jätealalla.

Kotimaa
Jätteitä Tarastenjärven jätteenpolttolaitoksella
Marko Melto / Yle

Jäterikollisuus on moniulotteinen ilmiö, johon liittyy niin ympäristön pilaamista kuin taloudellisia menetyksiäkin. Poliisiammattikorkeakoulun Laittomat jätevirrat osana harmaata taloutta (siirryt toiseen palveluun) -tutkimushankkeessa luotiin tilannekuva jäterikollisuudesta Suomessa ja Itämeren alueella.

Tutkimuksen mukaan laitonta työvoimaa ja rajat ylittävää rikollisuutta ilmenee jätealalla myös Suomessa. Jäterikollisuuteen liittyy erilaisia laittoman toiminnan muotoja ympäristön pilaamisesta laittomaan romukauppaan, kertoo tutkija Iina Sahramäki Poliisiammattikorkeakoulusta.

– Tilastojen mukaan tutkintaan tulee vuodessa noin 500 ympäristörikosta, joista osa liittyy jätteisiin.

Piilorikoksia jätealalla

Tutkimuksessa haastateltujen noin 70 viranomaisten mukaan jätealalla tapahtuu rikkomuksia, mutta ne ovat monesti piilorikoksia, selvittää tutkija Iina Sahramäki.

– Haastateltujen asiantuntijoiden olettamus on, että jätealalla toimii jo nyt rikollisryhmiä.

Punkaharjun kaatopaikka
Punkaharjun vanhalta kaatopaikalta löytyi torjunta-aineita sisältäviä jätetynnyreitä.YLE

Jäterikkomukset tulevat yleensä ilmi sattumanvaraisesti, sanoo tutkija Iina Sahramäki.

– Toiminta jäterikoksissa on tälläkin hetkellä varsin reaktiivista ja tilannekohtaista. Tutkimus toi esiin huolen siitä, ajautuuko jäterikollisuuden torjunta ja valvonta marginaaliin, kun viranomaisten resurssit vähenevät. Tarvetta asiantuntijuuden kehittämiseen on niin jäterikosten torjunnassa, valvonnassa, tutkinnassa kuin rankaisukäytännöissäkin.

Uhkana jäterikollisuuden kasvu

Tutkimushanke toi esiin useita uhkakuvia jäterikollisuuden kehityksestä. Sahramäen mukaan rajat ylittävää jäterikollisuutta on paitsi EU:n ulkopuolella, myös EU:n sisällä.

– Syntyy laittomia kaatopaikkoja ja taloudellisista syistä esimerkiksi ongelmajätteitä ei käsitellä oikein.

Asiantuntijat näkevät riskinä myös rikollisryhmien kasvavan sekaantumisen jätebisnekseen. Varautua pitäisi nyt ja kitkeä rikkaruohot jo tässä vaiheessa, kehottaa Iina Sahramäki.

– Mikä on tilanne 10-20 vuoden kuluttua? Mitkä ovat seuraukset, jos nyt ei toimita.

Pieni kiinnijäämisen riski

Polamkin tutkimushankkessa nostettiin esiin myös ehdotuksia viranomaistoiminnan kehittämiseksi. Nykyisellään vain osa jäterikoksista tulee viranomaisten tietoon.

– Kiinnijäämisriskin kasvattaminen on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla jäterikollisuutta voidaan torjua sekä Suomessa että kansainvälisesti. Ilmiön tunnistaminen ja saatavissa olevan tiedon monipuolisempi hyödyntäminen ovat siinä avainasemassa.

Tutkimus tehtiin vuosina 2014–2015.