Vuosikymmeniä autotallissa lojunut "mammutin luu" paljastui yli 5 miljoonaa vuotta vanhaksi

Salon Suomusjärveltä yli 50 vuotta sitten löytyneen kivenmurikan arvioidaan olevan 5–19 miljoonaa vuotta vanha norsueläimen luu. Tähän mennessä Suomen vanhin löytö on ollut noin 120 000 vuotta vanha mammutin luu.

kulttuuri
Deinotherium-norsueläimen luu kädessä
Helsingin yliopisto

Vuosikymmeniä mammutin luuksi luultu kivenmurikka on paljastunut Suomen vanhimmaksi löydöksi. Yli puoli vuosisataa sitten Salon Suomusjärveltä löytyneen kivenmurikan iäksi on Helsingin yliopiston juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan vahvistunut 5–19 miljoonaa vuotta. Se on selvästi Suomen vanhin löytö.

Biologian ylioppilas Marja Simonsuuri löysi kivenmurikan perunapellon syysmuokkauksen yhteydessä vuonna 1960. Ison eläimen luuksi paljastunut kappale kulkeutui Salosta Espooseen, jossa se ehti pölyttyä autotallissa 40 vuotta, kunnes professori Marja Sorsa (ent. Simonsuuri) toimitti sen professorille Mikael Forteliukselle vuonna 2006.

Mammutin luun löytyminen ei ole harvinaista, mutta Suomusjärven luu herätti tutkijoissa mielenkiinnon painavuutensa vuoksi. Tutkijat selvittivät luunkappaleen iän sen muodon ja sen sisältämän maa-aineksen perusteella. Maa-aineksesta tutkijat havaitsivat muinaisia siitepölyjä ja leviä, jotka ovat esiintyneet tiettynä ajanjaksona.

Luun muoto taas viittaa ennen mammutteja eläneeseen sukupuuttoon kuolleeseen Deinotherium-suvun norsueläimeen.

– Luu on kappale isohkon norsueläimen olkaluun varren keskiosasta, luun kapeimmasta kohdasta, kertoo luun analysoinut tutkija Juha Saarinen Lontoon Luonnonhistoriallisesta museosta.

Nykynorsuille kaukaista sukua olleet Deinotherium-norsueläimet elivät Euraasiassa mioseeniaikana, eli noin 5–23 miljoonaa vuotta sitten. Tutkijat uskovat luun päätyneen Suomeen valtavan jäälohkareen sisälle silloisen Yoldia-meren aaltojen kuljettamana.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseolle lahjoitettu luu tarjoaa tutkijoille silmäyksen miljoonien vuosien takaiseen Pohjois-Euroopan ympäristöön. Sen avulla tutkijat saavat lisätietoa mioseeniajan ympäristöstä ja norsueläinten levinneisyydestä ja evoluutiosta.

Tähän asti vanhin Suomen maaperästä kaivettu nisäkkään luu on ollut Vuosaaresta löydetty noin 120 000 vuotta vanha mammutin luu.