Kaveri ja naapuri käräytetään entistä helpommin – sosiaalinen paine vähentää rattijuopumuksia

Suomessa ilmiannetaan poliisille nykyään tuhansia rattijuoppoja vuodessa. Ilmiantajat ovat usein rattijuopon tuttavia tai läheisiä. Liikenneturvasta kerrotaan, että asenneilmapiirin muuttuminen on osaltaan vähentänyt päissään ajamista ja sitä myöten onnettomuuksia.

Kotimaa
Tyhjä olutpullo tien varressa.
Yle

Niin poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten kuin rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat vähentyneet 2010-luvulla selvästi.

– Nyt jo uskaltaisin sanoa, että viime vuosina on saavutettu tietynlainen tason alenema. Kyseessä ei ole vain yksi tai kaksi hyvää vuotta, vaan näitä on ollut jo useampia peräkkäin. Suunta on oikea, mutta nyt pitää entisestään vahvistaa ja tukea kehitystä, Liikenneturvan toimitusjohtaja, Anna-Liisa Tarvainen sanoo.

Tarvaisen mukaan laskevaan trendiin ovat vaikuttaneet monet asiat. Suurin ja merkittävin muutos on kuitenkin tapahtunut ihmisten asenteissa: Sosiaalinen paine rattijuoppoja kohtaan on kasvanut, ja heitä ilmiannetaan poliisille enenevissä määrin. Merkille pantavaa on, että usein ilmiantaja ja ilmiannettu tuntevat toisensa.

– Eiväthän suomalaiset yleensä ole naapureiden ja kavereiden ilmiantajaporukkaa. Rattijuopumus koetaan kuitenkin niin pahaksi asiaksi, että lähipiiristäkin ilmiannetaan rattijuoppoja. Siinä halutaan suojella sekä ulkopuolisia että ihmistä, joka lähtee humalassa rattiin, Tarvainen kertoo.

Nykyisin suuri osa poliisin tietoon tulevista rattijuopumuksista tulee ilmiantojen kautta.

– Viime vuonna poliisin tietoon tuli 17 000–18 000 rattijuopumusta. Tästä luvusta noin kolmasosa oli ilmiantoja, Tarvainen sanoo.

Rattijuopot eivät ole ainoa riskitekijä liikenteessä

Tarvainen on tyytyväinen viranomaisten Suomessa harjoittaman liikennevalistuksen tuloksiin. Asennekasvatuksen lisäksi liikennejuopumuksia voitaisiin Liikenneturvan toimitusjohtajan mukaan vähentää kiinnittämällä erityishuomiota alkoholin suurkuluttajiin.

– Valvontaa ja rangaistuksia tarvitaan, mutta haluaisin nostaa esiin myös hoitopuolen: sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja tukitoimia pitäisi lisätä. Jos kyseessä on todellinen alkoholiriippuvuus, se tarvitsee hoitoa. Rangaistus ja ajokielto eivät silloin riitä.

Tarvainen on huolestunut myös huumeiden käytön ja erilaisten lääkkeiden sekä alkoholin yhteiskäytön lisääntymisestä liikenteessä. Hänen mukaansa olisi lisättävä valistusta siitä, millaisia vaikutuksia eri lääkkeillä voi olla ajokykyyn ilman alkoholiakin.

– Lääkkeitä saatetaan käyttää hoidon ja annostuksen mukaisesti, mutta silti ne voivat vaikuttaa ajovireyteen ja ajokykyyn. Suomessa määrätään valtavalle joukolle vuosittain keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. On voimakkaita kipulääkkeitä ja nukahtamislääkkeitä, pelkästään tavallisessa yskänlääkkeessäkin on kolmioita, Tarvainen kertoo.

Ajokykyyn vaikuttavista lääkkeistä informoidaan niin lääkärissä kuin apteekeissa, mutta aina viesti ei välttämättä mene perille. Tarvaisen mukaan ongelmia syntyy usein erityisesti silloin, kun potilaalle on määrätty useita eri lääkkeitä.

– Aina oteta huomioon, että jos on useita vaivoja ja lääkkeitä, niin yhdistelmänä se on melkoinen paukku.